Uutiset

Huhtiniemi täytyy tutkia loppuun

Jännityskertomus Lappeenrannan Huhtiniemen jatkosodan aikaisista tapahtumista jatkuu, onneksi. Tapahtumia sitkeästi selvittänyt Karjala-lehden päätoimittaja Antti O. Arponen on sanonut kauhukuvansa olevan, ettei rintamakarkureiden ampumista koskevia huhuja selvitetä koskaan.

Oma painajaiseni on, että Huhtiniemen tutkiminen jätetään kesken ja sitä jatkavat taitamattomat harrastelijat. Huhtiniemen tutkimukset on tehtävä loppuun asti ja asiantuntevasti, ettei epäilyksille jää tilaa.

Varoittava esimerkki taitamattomuudesta nähtiin viime keväänä, kun television Ajankohtaisen kakkosen toimittaja ryhtyi hommiin. Hän kaivautti Huhtiniemen hautoja kaivurilla kuin ojaa.

Ääliökin ymmärtää, miten arkeologien tänä syksynä hellävaraisesti esiin kaivamille vainajille olisi käynyt, jos toimittajan kaivuri olisi sattunut osumaan heihin.

Syksyllä asianmukaisen kunnioittavasti paljastetuissa haudoissa vainajat näkyivät siisteissä riveissä, käsivarret ristissä. Kuva heistä herätti ajatuksen, että jos he ovat teloitettuja, on heitä ainakin kohdeltu kunnioittavasti.

Kaivuri sen sijaan olisi rikkonut vainajien rivit ja luut, heittänyt ristit ja kankaanpalat sekaisin ojan penkalle.

Toimittajan kaivuri ehti tuhota ne muutamat luut, joilla hän oli muka hautojen olemassaoloa todistamassa. Kaivurin jäljiltä ei kukaan voi tietää, millainen hauta ja vainaja oli ollut.

Rikoksen todisteiden ja myös historiallisten todisteiden tuhoaminen on rikos. Rikospoliisit ja arkeologit eivät etsi todisteita kaivureilla, niin kuin televisiosarja C.S.I:n katsojat hyvin tietävät.

Esiin kaivetuista kolmestatoista vainajasta saadaan rikostutkijoiden ja oikeushammaslääkäri Helena Rannan raportti tämän kuun aikana. Luultavasti Huhtiniemen teloitettujen arvoitus ei sillä ratkea.

Todisteet kertovat vainajista, jotka hautaustavan ja löydettyjen esineiden perusteella olleet ortodokseja. He eivät ole kuolleet väkivaltaisesti, niin kuin teloitetut.

Historian tutkija Heikki Rautatuvan löytämän 1800-luvun kartan mukaan paikalla on ollut unohdettu venäläinen hautausmaa.

Uusia yllätyksiä saattaa olla tulossa, ellei teloitettujen hautoja pystytä paikantamaan tarkasti. Lappeenranta on aina ollut rajaseutua, joka kuului Venäjän keisarikuntaankin sata vuotta kauemmin kuin muu Suomi.

Lammilainen viestilotta Lotta Niinimäki kertoi Etelä-Suomen Sanomissa, että Lappeenrannassa haudattiin sodan aikana sotavankisairaalassa kuolleita venäläisiä sähkölinjojen alle.

Hallituksen 100000 euroa lisää rahaa Huhtiniemen tutkimiseen ei ehkä riitä, ellei etsittyjä hautoja pian löydy. Mitä vähemmän väitettyjä teloitettuja on ollut, sen vaikeampi heitä on löytääkään – ja olemattomia aivan mahdotonta.