Uutiset

“Huippukokousta ei enää aktiivisesti valmistella” – Arktisten asioiden huippukokous Suomessa jää haaveeksi ajanpuutteen vuoksi

Suomi on edennyt osassa Arktisen neuvosten puheenjohtajuuskautensa tavoitteessa, mutta ympäristöasioissa on otettu takapakkia. Ulkoministereiden kokoukseen odotetaan runsasta osanottoa toukokuussa.
Puheenjohtajuuskauden näkyvin tapahtuma oli lokakuussa Rovaniemellä järjestetty ympäristöministerikokous, johon osallistui viisi ympäristöministeriä ja kuuden arktisella alueella asuvan alkuperäiskansan edustaja. Kuva: Jussi Leinonen
Puheenjohtajuuskauden näkyvin tapahtuma oli lokakuussa Rovaniemellä järjestetty ympäristöministerikokous, johon osallistui viisi ympäristöministeriä ja kuuden arktisella alueella asuvan alkuperäiskansan edustaja. Kuva: Jussi Leinonen

Suurvaltajohtajien kokoontuminen arktisten asioiden merkeissä Suomen puheenjohtajuuskaudella näyttää jäävän haaveeksi.

– Aika käy vähiin. Puheenjohtajuuskautta on pari kuukautta jäljellä. Huippukokousta ei enää aktiivisesti valmistella, sanoo arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Sen sijaan Suomen puheenjohtajuuskauden toukokuussa päättävän ulkoministerikokouksen osanottajamäärä näyttää ennakkoon hyvältä.

Asialistalle Suomi tuo perinteisen ulkoministereiden julistuksen lisäksi strategisen suunnitelman. Sen on tarkoitus sisältää konkreettisia kehitettäviä asioita ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä, jotka kuuluvat Arktisen neuvoston päätösvaltaan.

Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden päättäneessä ulkoministerikokouksessa kaksi vuotta sitten Alaskan Fairbanksissa loppujulistuksestakin jouduttiin neuvottelemaan.

Sopu viimeinen saatiin, kun Pariisin ilmastosopimusta koskevaa kohtaa Yhdysvaltain vaatimuksesta lievennettiin. Silloin ensimmäistä kertaa Yhdysvallat pyrki kyseenalaistamaan neuvoston siihen asti varsin yksimielisen tavoitteen rajoittaa ilmastonmuutoksen etenemistä arktisella alueella.

– Voihan olla, että kahden vuoden takainen tilanne toistuu. Valmistelussa emme ole saaneet vielä kaikkien jäsenmaiden kantoja. Pitää toivoa, että jäsenmaat näkevät arktisen alueen asiat niin tärkeinä, etteivät ne jää päivänpoliittisten kantojen alle, sanoo Härkönen.

Hän on Suomen puheenjohtajuuskauden johtanut arktisen neuvoston kokouksia ja on siten hyvin perillä siitä, miten Suomen tavoitteissa on edistytty. Osassa hyvin, osassa heikommin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen keskiössä

Suomen puheenjohtajuuskaudella ilmastonmuutoksen hillitseminen arktisella alueella on ollut yksi neljästä päätavoitteesta. Se on pelkistynyt mustan hiilen päästöjen rajoittamistoimiin.

Musta hiili eli noki leijuu ilmavirtausten arktisen alueen lumen ja jään päälle, imee tehokkaasti auringon säteilyä ja siten edistää ilmastonmuutosta.

Asia oli viimeksi esillä lokakuussa arktisen alueen ympäristöministereiden kokouksessa Rovaniemellä, jossa tavoiteltiin lisätoimia mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi.

Kävikin päinvastoin. Yhdysvallat pyristelee entisistäkin sitoumuksista eroon ja ilmoitti, ettei se enää allekirjoita Arktisen neuvoston mustan hiilen päästöjen leikkausta koskevia tavoitteita.

Jotain positiivistakin on tosin saatu aikaan. Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettiin arktiseen biodiversiteettiin keskittyvä tutkijakokous, joka oli vasta toinen Arktisen neuvoston historiassa.

Tutkimustiedon jakaminen auttaa hahmottamaan, mitä arktisen alueen luonnossa tapahtuu. Sen perusteella poliittisten päättäjien on helpompi arvioida, millaisia toimia monimuotoisuuden turvaaminen vaatii.

Etäopetuksen keinot käyttöön

Ympäristönsuojelun takapakin vastapainoksi Suomi on kuitenkin onnistunut erityisesti meteorologisen yhteistyön ja koulutuksen tavoitteissa.

Puheenjohtajuuskauden aikana Suomi sai ensi kertaa kaikkien kahdeksan jäsenmaan meteorologian laitokset yhteiseen kokoukseen.

Nyt on sovittu, että laitosten mittausasemien keräämä tieto saadaan yhteiseen käyttöön. Muun muassa Venäjä, jonka pitkä arktinen rannikkoalue tuottaa mittausasemillaan valtavasti havaintodataa, on lähtenyt mukaan tietojen vaihtoon.

Koulutuksessa on keskitytty opettajiin ja opetusalan ammattilaisiin sen vuoksi, että arktisen alueen hajallaan asuvan, vähemmistökieliä puhuvan ja vähäisen väestön perusopetuksen järjestäminen ei ole helppoa.

Tarkoituksena on hyödyntää moderneja etäopetuksen muotoja, joilla esimerkiksi paimentolaisina eläville alkuperäiskansoille voidaan tarjota opetusta heidän asuinpaikoilleen, sen sijaan että he joutuisivat kouluihin kauas vanhemmistaan.

Satelliittiteknologiassa harppaus

Viestintäyhteyksienparantaminen periytyi Yhdysvaltojen puheenjohtajuuskaudelta. Se ei ole nopeasti ratkaistava asia ja Suomen puheenjohtajuuskaudellakin se jää odottamaan satelliittien teknologista kehitystä.

Tosin nyt ollaan satelliittiteknologian kehityksessä ottamassa harppausta, jossa minisatelliitit voisivat liikkua pelkästään arktisella alueella. Jos näin käy, maan päälle rakennettavaa telekommunikaation infraa ei tarvitse rakentaa kovin paljon.

Asiassa on ollut erityisen aktiivisena Arktisen neuvoston yhteydessä toimiva arktinen talousneuvosto. Se on järjestänyt parikin kokousta, jossa viestintäyhteyksien parantaminen on keskeinen asia. Yritykset myös käytännössä ovat viestintäyhteyksien parantamisessa toteuttajina.

Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Sen lisäksi alueen alkuperäiskansoilla on neuvostossa pysyvät edustajat.

Perusteellinen

Suomi valmistautui perusteellisesti Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta varten. Asiantuntijatyötä tehtiin ja ministeriöiden sisältä tuli ehdotuksia, joista Suomen tavoitteiksi valittiin neljää läpileikkaavaa teemaa, ympäristönsuojelu, meteorologia, viestintäyhteydet sekä koulutus.

Ympäristönsuojelun tärkein asia on ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Viestintäyhteyksien osalta tavoitellaan arktisella alueella asuvien, siellä vierailevien ja muun muassa meriliikenteen turvaksi parempaa telekommunikaation perusinfraa.

Meteorologian osalta tavoitteena on lisätä ilmastoon liittyvän mittaus- ja tutkimustiedon jakamista jäsenmaiden meteorologisten laitosten välillä, jotta ilmastomuutosta koskevien ennusteiden pohja paranisi.

Koulutuksessa kohderyhmänä ovat opettajat ja opetushenkilöstö. Tavoitteena on voittaa arktisen alueen haasteelliset olosuhteet moderneilla etäopetusmenetelmillä.