Uutiset

Huipputorjuja tuli takaisin

Suomen liigassa värisuora – kultaa, hopeaa ja pronssia Hämeenlinnassa. Saksan cupin mestari. Viime kauden naislentopalloilijan titteli.

Harvalla vasta 21-vuotiaalla urheilijalla on latoa pöytään yhtä kovat meriitit kuin Laura Pihlajamäellä.

HPK:n onni on, että Pihlajamäen ura jatkuu Kerhon oranssissa. Hän voitti torjuntatilaston toissa kaudella Suomessa ja monen yllätykseksi myös viime kaudella Mestaruusliigaa kovemmassa Saksan Bundesliigassa. 194-senttinen muuri nousee vastustajan hyökkäysten eteen taas hämeenlinnalaisten iloksi.

Maan parhaan torjujan paluu kotiin oli kesän merkittävin siirtouutinen naisten Mestaruusliigassa. Sen näki myös Mestaruusliigan avaustilaisuudessa Helsingissä. Liigan julisteen mannekiineina ovat kovat paluumuuttajat – VaLePan Olli Kunnari ja HPK:n Laura Pihlajamäki, kummatkin kotoisin Alahärmästä. Pihlajamäen julisteessa on osuva teksti: mitalit jaetaan kentällä.

– Se ei ole oma keksintö, mutta on se minulla hyväksytetty. Mutta hirveältähän oma kuva näyttää julisteessa, ”Lapa” naurahtaa.

Jos Mestaruusliigassa on tähtipelaajia, Pihlajamäki on eittämättä yksi heistä. Hän kuitenkin karsastaa sellaista arvostusta.

– En ole mikään tähtipelaaja, hän täsmentää.

”Saksan kausi hyvä kokemus”
Pihlajamäki on joukkuepelaaja. Hän arvostaa joukkueen henkeä. HPK-naisten yhteishenki vaikutti Lauran paluuseen nimenomaan Kerhoon. Sen hän myöntää itsekin.

Maitojunalla ei Pihlajamäki Saksan kauden jälkeen koto-Suomeen palannut. Halutessaan hän olisi voinut jatkaa ammattilaisena ulkomailla. Stuttgart olisi mielellään jatkanut hänen sopimustaan.

– Saksan kausi oli hyvä kokemus. Olisi joskus myöhemmin voinut kaduttaa, ellen olisi mahdollisuuteen tarttunut. Sain Saksassa pelatakin koko ajan ja se oli hyvä juttu. Kaudesta jäi hyvä mieli, Pihlajamäki sanoo.

Muutakin kuin lentopalloa
Hän myöntää miettineensä keväällä pitkään, mitä tekee seuraavaksi. Lopulta vaakakupissa painoi enemmän jokin muu kuin lentopalloilu.

– Siellä se olisi ollut vain lentopalloa. Tuntuu hyvältä tehdä kuitenkin myös jotain muuta.

Pihlajamäkeä odotti Hämeenlinnassa opiskelupaikka Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän on aloittanut liiketalouden opiskelut. Poikaystäväkin asuu nyt paljon lähempänä.
Tampereelle pääsee Hämeenlinnasta alle tunnissa.

– HPK:hon paluuseen oli monia muitakin syitä. Tunsin pelaajat ja tiesin valmentajankin. Täällä treenataan kovaa eli tahti jatkuu samanlaisena kuin se oli viime kaudella. Meillä on hyvä ja tasainen joukkue, jolla on mahdollisuus menestyä. Kenet vaan voi laittaa kentälle, joka pelipaikalle on hyviä vaihtoehtoja. Kaiken lisäksi meillä on tosi iloinen porukka.

Pihlajamäki kertoo, miksi yleisön kannattaa tulla katsomaan HPK:ta Hämeenkaareen.

– Energistä peliä. Iloista menoahan – ja iloisia tuuletuksia – on hauska katsoa. Ja tietysti tiukkoja voittopelejä, hän luettelee.

Vielä hakusessa
Pihlamäki ei omien sanojensa mukaan hirveästi pohdi omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan.

– Torjunnassa ehkä tulee eniten tulosta. Mutta näin kauden alla kaikki on vielä hakusessa ennen kuin pelirytmi löytyy. Siltä tuntuu, että kaikki menee sinne suuntaan. Mutta pitkä matka on vielä siihen, että kaikki menee niin kuin pitää, hän miettii.

HPK:n liiga alkaa keskiviikkona Pieksämäellä ja jatkuu lauantaina ja sunnuntaina virolaisjoukkueita vastaan Hämeenkaaressa. Rytmi löytyy ja löytyi jo aika kivasti

– Virolaiset tuovat sarjaan vaihtelua. Ja onhan se kahden kierroksen jälkeen pelattava Final Six ihan mielenkiintoinen.

Tasaisempi kärkijoukko
Pihlajamäki odottaa entistä tasaisempaa liigaa. Hän uskoo, että salolaisen LP Viestin käsittämätön voittoputki (79 ottelua kotimaan sarjassa ja cupissa) katkeaa.

– En näe, että tällä kaudella mikään joukkue pystyisi hallitsemaan sarjaa sellaisella ylivoimalla. Viestissä on tapahtunut muutoksia. Kärkijoukko on tasaisempi kuin edellisillä kausilla.

Myös HPK on liigan kestomenestyjä. Hämeenlinnalainen naislentopalloilu on saavuttanut mitalin kolmetoista kertaa peräkkäin ja se on myös huima saavutus.

Mitaliputkea HPK aikoo tietysti jatkaa.

– Henkilökohtainen tavoitteeni on, että joukkueena menemme kirkkaimpaan mitaliin. Hopeaa en pidä minään tavoitteena – että olisi ihan sama, mitä keväällä kaulassa roikkuu, Pihlajamäki sanoo.

HPK:n naisten joukkue 2011-12

2. Noora Lainesalo, 25-vuotias passari ja joukkueen kapteeni. Pituus 181 senttiä.
5. Pauliina Vilponen, 19-vuotias yleispelaaja/hakkuri. Pituus 184 senttiä.
6. Riikka Tiilikainen, 20-vuotias yleispelaaja. Pituus 187 senttiä.
8. Lauren DeGirolamo, 23-vuotias yhdysvaltalainen keskipelaaja/hakkuri. Pituus 188 senttiä.
9. Noora Venho, 19-vuotias passari. Pituus 180 senttiä.
10. Pihla Pelkiö, 22-vuotias keskipelaaja. Pituus 182 senttiä.
11. Karoliina Kyllönen, 19-vuotias yleispelaaja. Pituus 185 senttiä.
12. Marina Skender, 24-vuotias yleispelaaja Kroatiasta. Pituus 180m senttiä.
14. Nette Tuominen, 21-vuotias yleispelaaja. Pituus 182 senttiä.
15. Laura Pihlajamäki, 21-vuotias keskipelaaja. Pituus 194 senttiä.
17. Roosa Koskelo, 20-vuotias libero. Pituus 166 senttiä.
Joukkuetta valmentavat saksalaiset Dirk Sauermann ja Arne Kramer. Joukkueenjohtaja/huoltaja on Katariina Kojola, fysioterapeutti Kari Vatjalainen.

Naisten Mestaruusliigaa: keskiviikkona Pieksämäki Volley-HPK Pieksämäellä, lauantaina HPK-Viljandi Metall Hämeenkaaressa, sunnuntaina HPK-Viimsi Spa (Tallinna) Hämeenkaaressa.