Uutiset

Huippuyliopistolla on jo vihollisia

Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) otti maanantaina vastaan kolme esitystä suomalaisen korkeakoululaitoksen uudistamiseksi. Jos asiakirjat jalostuvat teoiksi, Helsinkiin syntyy huippuyliopisto, Joensuun ja Kuopion yliopistoista tulee liittoyliopisto, Turkuun yliopistosta ja kauppakorkeakoulusta yhteenliittymä.

Kalliomäki otti selkein sanoin kantaa korkeakoulujen uudistamisen puolesta. Nykyinen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen verkko on liian hajanainen ja myös vajaatehoinen, arvioi Kalliomäki.

Opetusministerin sanoilla on kuitenkin vähän painoa, sillä korkeakouluremontti jää vaalien jälkeen kasattavan hallituksen murheeksi.

Toinenkin vaihtoehto on kyllä olemassa. Helsingin huippuyliopiston perustamista esittävän työryhmän vetäjä, valtiosihteeri Raimo Sailas toteaa, ettei välttämättä tapahdu yhtään mitään. Seuraavan hallituksen ei tietenkään ole pakko kirjata korkeakoulujen kehittämisestä hallitusohjelmaansa yhtään mitään.

Tällainen vaihtoehto ei palvelisi maan etua. Jokaisen kolmen esityksen toteuttaminen on aivan varmasti työn ja tuskan takana, mutta uuden hallituksen ei pidä juosta ikäviä asioita karkuun.

Eniten korkeakoulumaailmaa ravistelee ajatus Helsingin huippuyliopiston perustamisesta. Päämääräksi on nyt kirjattu Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen.

Hanke ei ole tyhjän päällä, sillä valtio on sijoittamassa yliopistoa hallinnoivan säätiön peruspääomaksi 500 ja talouselämä 200 miljoonaa euroa. Varat on tarkoitus koota vuoteen 2012 mennessä. Valtio jakaisi huippuyliopistolle hulppeasti tukea.

Kunnianhimoisena tavoittena on suomalainen yliopisto, jonka toiminta ei tyssäisi ainakaan rahapulaan.

Myös elinkeinoelämän raha kelpaa tätä nykyä korkeakouluväelle, tuskin sentään kokonaan ilman soraääniä. Perinteisen käsityksen mukaanhan riippumattoman tieteen ja tutkimuksen pitää kääntää selkänsä yrityksille ja tehdä jaloa tiedettä valtion suojassa.

Kovinta vastarintaa kohdannee ajatus huippuyliopiston säätiön ulkopuolisesta hallituksesta, joka pääsisi valitsemaan rehtorin. Osa korkeakoulujen oppineista pitää esitystä suorastaan tieteen riippumattomuutta ja henkilökuntaa loukkaavana.

Maailma on muuttunut ja edelleen muuttuu. Tähän tosiasiaan on aika herätä myös Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Vanhaan ja perinteiseen takertuminen ei ole oikea vastaus kansainväliseen kehitykseen ja paljon puhuttuun globalisaatioon.

Kolme esitystä on päänavaus, jonka vanavedessä jokaisen yliopiston ja korkeakoulun sietää miettiä asemaansa ja tekemisiään.

Huippuyliopistolla on jo runsaasti vihollisia. Yliopistojen yliopistosta on tulossa suomalaisen tieteen lempilapsi, joka saa monet kasvot vihertämään kateudesta.