Uutiset

Humanistikin saa firman pystyyn

Vielä viime vuonna joukko tamperelaisia etnomusikologian opiskelijoita pähkäili vastavalmistuville humanisteille tyypillisen ongelman kimpussa: kuinka välttyä työttömyyskortistoon päätymiseltä, vaikka oman alan töitä ei ole tarjolla?

Pitkän pohdiskelun tuloksena syntyi kulttuuriosuuskunta Uulu, johon kuuluu tällä hetkellä reilut 20 etnomusikologian opiskelijaa ja tuoretta maisteria.

– Mietittiin, että mitä järkeä on päätyä kaupan kassalle, kun on ensin opiskellut monta vuotta yliopistossa. Alalla on muutamia tutkijan ja opettajan paikkoja, joista ei riitä kaikille, Uulun puheenjohtaja ja läänintaiteilija Henna Leisiö selittää.

Alkuun yhdistyksenä toimineen ja viime syksynä osuuskuntana aloittaneen Uulun ensimmäinen vuosi on sujunut lupaavasti, sillä Euroopan ensimmäisellä etnomusikologisella osuuskunnalla on työtä piisannut.

– Toiveena on, että jokainen valmistuva maisteri saisi edes jotain oman alan työtä, Leisiö sanoo.

Lempeä yritys

Osuuskuntamuotoisen yrityksen perustaminen on Henna Leisiön mielestä osoittautunut mainioksi tavaksi työllistää ihmisiä, jotka muuten helposti jäisivät vaille koulutustaan vastaavaa työtä.

– Monta kertaa sitä pohdittiin. Päädyttiin osuuskuntaan, koska se on vapain ja rahallisesti helpoin pistää pystyyn. Esimerkiksi osakeyhtiö olisi vaatinut mielettömät rahat, Leisiö pohtii.

Uulun alkupääoma koostuu osuusmaksusta, jonka jokainen osakas on maksanut. Toiminnasta pois lähtevä saa takaisin sen, mitä antoi tullessaan. Lainaa ei ole otettu, eikä rahoitusta ole tullut muualta kuin osakkaiden pussista.

– Tämä on lempeä yritysmuoto. Ei ole semmoinen olo, että kohta tulee konkurssi. Kun kaikki rahat ovat omia, niin jokainen voi menettää vain sen 35 euroa, minkä maksoi alussa, Leisiö perustelee.

– Toki hetkittäin tässä voi yksittäinen ihminen jäädä häviölle, sillä kaikki raha kiertää nyt Uulun kautta. Kaikki voitot menevät osuuskunnan kehittämiseen.

Aivan hankaluuksitta ei ole Uulunkaan taival alkanut. Taloushallintoon perehtymättömälle lakeihin ja säädöksiin tutustuminen on tuottanut paljon työtä. Kaikki eivät alkuun uskoneet, että uululaiset tosissaan onnistuisivat työllistämään itsensä osuuskunnan avulla.

– Moni sanoi silloin, että eihän humanisti ikinä saa yritystä pystyyn, Leisiö muistelee.

Vaihtoehtoista opetusta

Vuoden 2002 osuustoimintalain muutoksen jälkeen osuustoiminta on kasvattanut suosiotaan. Esimerkiksi yhä useammat nuoret ovat rohkaistuneet kokeilemaan siipiään yrittäjinä. Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolmen ihmisen ryhmä.

Uulussa on tällä hetkellä reilut parikymmentä jäsentä, mikä alkaa Leisiön mielestä olla yläraja, jotta toiminta pysyy kasassa. Hän uskoo, että osuustoiminta sopii hyvin etenkin taidealoille, joilla työllistyminen saattaa olla kiven takana.

– Taideosuuskunta voi toimia tavallaan kattojärjestönä. Kannattaa miettiä, kuinka ryhmässä voisi toimia.

Uulu on hyvä esimerkki porukasta, joka toimii kattona monipuoliselle osaamiselle.

Uululaiset itse kuvailevat osuuskuntaansa eräänlaiseksi kansalaisopiston ja ohjelmatoimiston risteymäksi: Uululta tilataan esimerkiksi työpajoja, musiikinopetusta ja eri kokoonpanoilla esiintyviä bändejä.

Osuuskuntalaiset tekevät myös projekteja maahanmuuttajien parissa ja vetävät aikuismuskaria.

Uululaisten perusajatuksena on tarjota musiikillinen vaihtoehto länsimaiselle musiikkikasvatukselle ja käsitykselle musikaalisuudesta. Etnomusikologit korostavat musiikin kulttuurilähtöisyyttä.

– Ero meidän ja muiden välillä on siinä, kuinka tuodaan musiikki esiin. Musiikki sopii meidän mielestämme kaikille, emmekä esimerkiksi tee jakoa musikaalisiin ja epämusikaalisiin ihmisiin, Henna Leisiö kuvailee.

Osuustoiminta

– Osuustoiminta-aate rantautui Suomeen 1800-luvun lopulla.

– Osuuskunta sopii hyvin etenkin käytännön työhön painottuvaan ja vähän pääomaa vaativaan yritystoimintaan.

– Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2500 osuustoiminnallista yritystä, joissa on kaikkiaan 5,4 miljoonaa jäsentä.

– Suuria ja tunnettuja kotimaisia osuustoimintayrityksiä ovat esimerkiksi HK Ruokatalo, Atria ja Osuuspankki.