Uutiset

Huolla tärkein työvälineesi, jos elanto on äänestä kiinni

Mitä jos aamulla ääni ei kuljekaan? Miten opetan luokkaa, pidän luennon, esiinnyn, koulutan alokkaita? Miten selviän työstäni?

Lähes jokainen työkseen äänessä oleva on kohdannut tilanteita, joissa joutuu miettimään näitä kysymyksiä. Pahimmillaan ääni voi oikutella niin, ettei pihahdustakaan kuulu. Silloin edessä on puhekielto, joka mullistaa arkielämän.

Äänestään kannattaa pitää huolta varsinkin silloin, jos elanto on sen toimivuudesta ja kestämisestä kiinni.

– Tahtoo vain olla niin, että äänen tärkeyden huomaa vasta sitten, kun sen menettää. Ei polviakaan huolleta, jos niitä ei kolota, fonetiikan apulaisprofessori Maija S. Peltola Turun yliopistosta sanoo.

Peltolan mukaan parasta äänenhuoltoa olisi se, että pyrkisi löytämään omimman äänensä. Sitä käyttämällä äänihuulet rasittuvat yleensä kaikkein vähiten.

– Omin ääni tulee, kun avaa suunsa kotona ja puhuu oikein rentoutuneena. Sitä parempi, mitä enemmän voi käyttää tätä ääntä, joka syntyy ilman erityisiä toimenpiteitä tai pinnistelyä. Joka kerta, kun muokkaa ääntä, lihaksisto jännittää äänihuulia kummallisiin asentoihin, ja kummalliset asennot ovat aina rasittavia.

Äänihäiriöitä hoitava puheterapeutti Katja Saarela kertoo, että joskus oman äänen löytäminen voi vaikeutua. Silloin voi tarvita ammattilaisen apua, jotta saavuttaa tasapainoisen äänentuoton.

– Äänen tuottamiseen eivät osallistu vain kurkku ja äänihuulet, vaan myös hengityselimistö, useat lihakset ja tukiranka täsmällisessä yhteistyössä. Jos ääni alkaa oireilla, voi lihasten tasapainoinen toiminta häiriytyä.

VOISI LUULLA, että ihminen käyttää aina ominta ääntään. Eri tilanteissa puhutaan kuitenkin eri tavalla jo senkin vuoksi, että vastapuoli vaihtuu.

– Joskus voi tulla tarve vaikuttaa viehättävältä. Silloin ääntään saattaa muuttaa huokoiseksi tai narisevaksi, Peltola kertoo.

Joillakin äänihuulia rasittavaa narinaa syntyy luonnostaan paljon. Narina on tuttu muillekin, sillä se kuuluu suomen kielen intonaatioon, jossa ääni laskee voimakkaasti lauseen lopussa.

ENNEN yleisölle esiintymistä tai puheliasta työpäivää kannattaa lämmitellä.

– Vaikka tuntuisi hassulta hokea ma–me–mi–mo–muuta, se auttaa. Sointuvien äänteiden lausuminen vaatii äänihuulilta jatkuvaa värähtelyä, mikä avaa äänihuulten lihaksistoa, Peltola sanoo.

Saarela opastaa hyräilemään kevyesti, hymisemään ja pärisemään leuka rentona. Haukottelu ja huokailu rentouttavat kurkunpään ja äänihuulten aluetta.

Kuiva ilma ja työympäristön pöly kuivattavat äänihuulten limakalvoja. Tulee kiusaus selvittää kurkkua yskimällä, mutta se ei Saarelan mukaan ole järkevää. Rykiminen kuormittaa äänihuulia, joten mieluummin voisi siemailla vettä.

Ääni hyötyy terveistä elintavoista. Kannattaa nukkua riittävästi ja huolehtia siitä, etteivät kehon yläosan lihakset ole jännittyneinä.

– Ylä- ja alahengitystietulehdukset ja melko yleinen refluksitauti on syytä hoitaa, jotta ne eivät pääse aiheuttamaan äänioireita, Saarela sanoo.

– Pitää muistaa myös lepo. Jos töissä puhuu paljon, tarvitaan vastapainoksi hiljaisia hetkiä, jolloin äänielimistö toipuu.

Mainos