Uutiset

Huostaanotto on pelastanut useita lapsia Syyrian sodalta – Suomessa elää perheitä, joissa lapset kasvatetaan väkivaltaiseen radikalismiin

Perheiden sisällä elävä väkivaltainen radikalismi on näkynyt lastensuojelussa jo vuosia. Tilanteeseen puututaan, jos perheen arvot ovat uhka lapsen turvalliselle kasvuympäristölle.
Lastensuojeluviranomaisia on koulutettu tunnistamaan perheidenradikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi. Kuva: Tiina Nousiainen
Lastensuojeluviranomaisia on koulutettu tunnistamaan perheidenradikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi. Kuva: Tiina Nousiainen

Lastensuojeluviranomaiset ovat estäneet viime vuosien aikana useiden lasten joutumisen Syyrian taistelualueille.

Näissä tapauksissa taistelualueille lähteneiden radikalisoituneiden perheiden lapsia on sijoitettu kiireellisesti kodin ulkopuolelle, sanoo Helsingin kaupungin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski. Sijoituspäätökset on tehty pääkaupunkiseudulla.

– Lastensuojelun tehtävänä on estää lapsen vieminen taistelualueille, ja tällaisiin asioihin olemme viime vuosina puuttuneet. Ensisijaisesti pyrimme turvaamaan lapsen kasvuolosuhteet tarjoamalla avohuollon tukitoimia perheelle.

Nummikoski ei ota kantaa siihen, kuinka monta sijoituspäätöstä lastensuojeluviranomaiset ovat viime vuosina tehneet.

– En kommentoi sijoitettujen lasten määrää, mutta ilmiön laajuuden näkee siitä, miten paljon suomalaisia Al-Holin leirillä Syyriassa on. Se antaa hyvän kuvan tilanteesta, hän muotoilee.

Viranomaistietojen ja leirillä vierailleen Ylen tietojen mukaan Al-Holin leirillä on kymmenkunta suomalaisnaista ja heidän reilut kolmekymmentä alaikäistä lastaan.

– Ilmiö oli enemmän pinnalla vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt Isisin organisaatio on laantunut, eikä taistelualueille pyritä enää samassa mittakaavassa, Nummikoski sanoo.

Suhtautuminen väkivaltaan ratkaisee puuttumista

Suomessa elää ja asuu perheitä, joissa lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen radikalismiin, vahvistaa sisäministeriönpoliisiosaston kehittämispäällikön Tarja Mankkinen.

Kyse on esimerkiksi ääriuskonnollisesta tai äärioikeistolaisesta ajattelusta, jonka keskiössä on väkivallan hyväksyminen eri tavalla ajattelevia ihmisiä, ihmisryhmiä tai aatteita kohtaan.

– Suomessa on perheitä, joissa lapsia kasvatetaan hyväksymään väkivallan käyttö, joka perustuu erilaisiin poliittisiin tai uskonnollisiin ääri-ideologioihin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tällaisia perheitä olisi myös Suomessa samalla tavalla kuin muissa EU-maissa, Mankkinen sanoo.

Lastensuojelun kannalta olennaista on turvata lapsen kasvuympäristö ja varmistua siitä, millä tavalla aikuisen väkivaltaan ja sen hyväksymiseen liittyvä ääriajattelu vaikuttaa lapsen kehitykseen.

– Aikuisella voi olla ääriajattelua, mutta me katsomme sitä, miten se vaikuttaa lapsen kasvuolosuhteisiin, Saila Nummikoski tarkentaa.

Tällä hetkellä Supon valvonnassa on useita satoja kohdehenkilöitä, joilla epäillään olevan kytköksiä terrorismiin tai he ovat vaarassa radikalisoitua.

Ilmiö näkynyt lastensuojelussa jo vuosia

Perheiden radikalisoituminen on näkynyt pääkaupunkiseudun lastensuojelussa jo vuosia.

Parin viime vuoden ajan sosiaalityöntekijöitä on koulutettu tunnistamaan radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi yhä paremmin.

Helsingin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski korostaa, että radikalisoituminen ei riipu perheen kansallisuudesta.

– Ihmiset voivat radikalisoitua eri tilanteissa, ja se ei ole kansallisuudesta kiinni. Myös tämän ilmiön näkee Al-Holin leirin tilanteesta.

Nuorten radikalisoitumiseen tarvitaan myös lastensuojelua

Lastensuojeluviranomaiset joutuvat puuttumaan myös nuorten radikalisoitumiseen, joka ilmiönä on erilainen kuin taistelualueille lapsia vievien perheiden tilanne.

Nuorten ääriajattelu voi liittyä nuoruuteen tai mielenterveyden ongelmiin.

– Nuorten kohdalla radikalisoitumiseen liittyy usein muita ongelmia, kuten päihteitä ja koulunkäyntiongelmia. Lisäksi nuoruuteen kuuluu myös ääriajattelua. Lastensuojelun tehtävänä on tällöin katsoa, millaista tukea ja apua nuori ja hänen perheensä tarvitsevat, Nummikoski sanoo.

Taistelualueille mennään myös Suomesta

Suomesta Syyrian ja Irakin taistelualueille on matkustanut yli 80 viranomaisten tunnistamaa täysi-ikäistä henkilöä.

Sisäministeriön selvityksen mukaan lähtijöistä yli viidennes on naisia. Taistelualueilla naisten rooli liittyy usein kodinhoitoon ja lasten kasvattamiseen, mutta naisia toimii myös aseellisissa tehtävissä.

Lapsia taistelualueille on viety noin kolmekymmentä. Heistä osa on jo täysi-ikäisiä, mutta taistelualueilla on myös siellä syntyneitä lapsia.

Radikalisoituminen

Väkivaltainen radikalisoituminen tai ekstremismi tarkoittaa väkivallan käyttämistä ja sillä uhkaamista tai siihen kannustamista.

Väkivaltaista toimintaa perustellaan ja oikeutetaan aatemaailmalla, ideologialla tai ääriuskonnollisuudella.

Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terrorismiin.