Uutiset

Hylkäävien päätösten perustelu on resurssikysymys

Oikeusoppineet ovat erimielisiä siitä, tulisiko Korkeimman oikeuden perustella päätöksensä, kun se hylkää valituslupahakemuksen. Tällä hetkellä perustelu jää vain tuomioistuimen omaan tietoon. Näin kävi esimerkiksi viime viikolla, kun Korkein oikeus hylkäsi syyttäjien valituslupahakemuksen Ulvilan surman tapauksessa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände Helsingin yliopistosta toivoisi perusteluita julkisuuteen edes lyhyesti, jotta maallikoiden olisi helpompi ymmärtää oikeuslaitoksen toimintaa.

– Esimerkiksi Norjassa kirjoitetaan perustelu, jos asiaa ei oteta käsittelyyn. Aika lyhyt, mutta kuitenkin.

Kielteisten päätöksien jättäminen perusteluitta on perinne, joka juontaa juurensa vuosikymmenien taakse, kun korkeimmasta oikeudesta tehtiin nykymuotoinen ennakkopäätöksiä antava tuomioistuin.

Fränden mukaan vaatimuksia linjan muuttamisesta esitetään ”jatkuvasti”, mutta hän ei usko, että Korkein oikeus ryhtyisi tähän vapaaehtoisesti nykyisen työtaakkansa alla.

Myös rikosprosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää Lapin yliopistosta arvioi, että päätöksien perustelu veisi Korkeimmalta oikeudelta huomattavasti resursseja. Hän ei kuitenkaan pidä asiaa niin tärkeänä, että lisäisi sen takia Korkeimpaan oikeuteen tuomareita.

– Sen sijaan alemmissa oikeusasteissa lisätuomarien tarve on ilmeinen.

Vuorenpää huomauttaa, ettei hylkäävän päätöksen perustelussa otettaisi mitenkään kantaa siihen, onko hovioikeuden päätös ollut oikea vai väärä.

– Kansalainen ei saisi perusteluissa kuin hieman puuduttavan selostuksen siitä, minkä takia tapauksella ei ole ennakkopäätösarvoa.

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta epäilee, että lyhyiden perusteluiden edellyttäminen voisi johtaa fraasimaisten lauseiden kehittelemiseen.

– Olisi hyvä, jos tietäisimme enemmän siitä, kuinka paljon työmäärä per valituslupahakemus kasvaisi, jos työhön sisältyisi myös lyhyiden perusteluiden laatiminen. LM–HÄSA