Uutiset

Hyökyaallon jäljet pysyvät

Intian valtameren rannikkoalueita kohtasi vuosi sitten ennennäkemätön onnettomuus: erittäin voimakkaan maanjäristyksen nostama hyökyaalto surmasi satojatuhansia ihmisiä ja jätti miljoonia kodittomiksi.

Katastrofi iski myös alueella lomailleisiin pohjoismaalaisiin. Raskainta taakkaa kantavat yhä uhrien omaiset ja läheiset. Ruotsalaisia onnettomuus kohtasi vielä ankarampana kuin suomalaisia.

Katastrofi ei ollut ohi varsinaisen onnettomuuden ja pelastustöiden jälkeen. Hyökyaallon kourista selvinneiden kotimatka oli pitkä – samoin on ollut kadonneiden uhrien löytymisen odotus.

Hyökyaallon jäljet ovat pysyviä. Onnettomuutta seurasi historiallinen myötätunnon aalto ympäri maailman. Avustukseen ja jälleenrakennukseen löytyi halukkuutta ja myös varoja. Oli alusta alkaen ennakoitavissa, että jälleenrakennuksesta tulee pitkä ja vaikea urakka. Niinpä se on yhä kesken.

Avustusjärjestöt ovat arvioineet, että kestää vielä vuosia ennen kuin onnettomuusalueiden asukkaiden elinolot saadaan ennalleen.

Etenkin Ruotsissa, mutta osin myös Suomessa viranomaiset ja poliittiset päättäjät ovat saaneet osakseen ankaraa arvostelua tiedottamisen puutteista.

On rehellisesti myönnettävä, ettei kukaan osannut varautua tsunamin tuhovoimaan.

Uusi tsunami on mahdollinen, koska luonnonvoimille ei voi mitään, mutta se, kuten tiedonpuutekaan ei käy ihmisille selitykseksi hädän hetkellä. Onnettomuuksiin ja niiden jälkihoitoon on valmistauduttava kaikilla mahdollisilla tavoilla. Koska muisti on lyhyt, on sitä toisinaan verestettävä.

Käytössä pitää olla niin mielikuvitus kuin teknologiakin. Tsunamien varoitusjärjestelmät eivät ole edes uusinta uutta. Rakentaminen alaville rannikkoseuduille on tiedetty riskiksi, mutta sitä ei ole voinut kieltääkään.

Tieto onnettomuuden todellisesta laajuudesta viipyi matkalla Suomeen käsittämättömän pitkään. Hyökyaallon jo vetäydyttyä kului päiviä ennen kuin aidosti ymmärrettiin mitä on tapahtunut.

Epäuskon jälkeen tuli järkytys, jonka jälkeen oli luonnollista, että haettiin epätoivoisestikin syyllisiä.

Ulkoministeriön puhelinpalvelu ruuhkautui pahoin. Käytössä oli vaivaiset kolme puhelinlinjaa, joihin yritettiin onnettomuuden jälkeen soittaa 67 000 kertaa! Parasta tiedotuspalvelua yleisölle tarjosi sukelluksen harrastajien internet-sivusto, joka on täydestä syystä palkittu ansioistaan.

Ulkoministeriö on tsunamin opetuksena parantanut kriisivalmiuttaan. Vastaavien onnettomuuksien varalle on valmiina kriisikeskus, josta tietoa on luvassa ilman tukoksia. Myös pohjoismaista yhteistyötä on tehostettu. Vuosi sitten sitä ei ollut nimeksikään.

Viranomaiset joutuivat tunnustamaan rajansa ja jopa avuttomuutensa sekä myös sen, että järjestelmä nukkui vuosi sitten joulu-unta. Siinä ei ole selittelylle sijaa.