fbpx
Uutiset

Hyönteistulva ryöppyää kohti Suomea

Kesä pitenee, rankkasateet yleistyvät, keskitalvellakin maa on usein lumeton. Jo noin 50 vuoden kuluttua Etelä-Suomen ilmasto alkaa muistuttaa nykyistä Pohjois-Saksaa.

Lukiokatu vuonna 2050? Hyönteiset riehaantuvat ja vesi valuu kellareihin.

Ilmastonmuutoksesta on näkyvissä merkkejä jo nyt: esimerkiksi vuoden 1989 jälkeen Suomessa ei ole ollut yhtään kokonaan kylmää talvea. Lisäksi kevät on lämmennyt 150 vuodessa parilla asteella.

Seuraavien vuosikymmenten aikana muutostahti vain kiihtyy.

-Se, mitä nyt on tapahtunut, on vasta hyvin pientä. Suurin osa muutoksista on vasta tulossa, vakuuttaa tutkija Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta.

Lumeton talvi ja heikot jäät
1900-luvulla Suomen keskilämpötila nousi vajaan asteen. Useiden eri tutkimusten mukaan seuraavan sadan vuoden aikana lämpötila nousee 3-7 astetta.

-Vaihteluväli johtuu erilaisista epävarmuustekijöistä kuten tulevien päästöjen määrästä, erilaisista ilmastonmuutosmalleista sekä pitkän ajan luontaisesta vaihtelusta, Tuomenvirta kertoo.

Eniten Suomessa lämpenevät talvet. Joulu-helmikuun keskilämpötilan odotetaan nousevan seuraavan 30 vuoden aikana jopa viidellä asteella. Sadan vuoden kuluttua hämäläiskotien ulkolämpömittarit saattavat näyttää tammikuussa yleisesti plussaa.

Talvisten vesikuurojen lisääntyessä pysyvä lumipeite voi hävitä koko eteläisestä Suomesta.

-Tulevaisuudessa tyypillinen talvi voi olla jatkuvaa pakkasen ja loskan sahausta. Se vaikuttaa lumipeitteen lisäksi myös jääpeitteen paksuuteen. Etelä-Suomen suurissa järvissä jää ei jatkossa välttämättä kanna keskitalvellakaan.

Rankkasateet tuovat kaupunkitulvia
Viime kesän runsaat sateet mahtuvat vielä luontaisen vaihtelun sisään. Silti ne antavat viitteitä siitä, millaista on tulossa. Tuomenvirta ei usko kesäisten sadepäivien määrän välttämättä lisääntyvän, mutta sitten kun sataa, ropisee kunnolla.

-Todennäköisesti viime heinä-elokuun vaihteen kaltaiset erittäin rajut sateet tulevat lisääntymään. Ne voivat olla hyvinkin paikallisia, mutta totuttua suurempia ryöppyjä.
Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia jokivarsiseutujen lisäksi myös muualla.

-Syntyy kaupunkitulvia, kun suuri vesimäärä ei pääse imeytymään maahan rakennusten ja tienpäällysteiden vuoksi. Viemäröinnin pettäessä sadevesi pääsee esimerkiksi rakennusten kellareihin.

Tuomenvirran mukaan rakentamisessa kannattaakin jo nyt varautua tulevaisuuteen huomioimalla mahdolliset tulvavedet. Lisäksi sateisuus saattaa lisätä rakennusten kosteushaittoja.

Satokausi pitenee ja metsä koivuttuu
Kesän pidentyminen piristää Suomen maataloutta. Joidenkin arvioiden mukaan kasvukauden piteneminen ja viljelykelpoisen alan siirtyminen pohjoisemmaksi kasvattaisi Suomen satopotentiaalia keskimäärin 40 prosenttia. Lisäksi metsä kasvaa paremmin ja muuttuu etelässä koivuvaltaiseksi.

Pitkä kesä ja lämmin talvi tuovat maa- ja metsätaloudelle kuitenkin myös haittoja. Routa ja lumi ovat suojanneet puiden juuria ja kontrolloineet tuhohyönteiskantaa.

-Lämpenevä ilmastotyyppi luo mahdollisuuden uusille hyönteislajikkeille. Lisäksi nykyisin meillä jo olevat hyönteiset voivat ehtiä tehdä useita sukupolvia kesässä ja näin riehaantua haitaksi asti.

Vaikka ilmastonmuutoksesta on Suomelle taloudellisia etuja kuten lämpöenergian tarpeen väheneminen, Tuomenvirta muistuttaa, että on lyhytnäköistä tuijottaaa vain kotinurkkiin.

-Pieni ilmastonmuutos aiheuttaa joillekin seuduille hyötyjä ja toisille haittoja. Mutta jos ilmastonmuutoksesta tulee suuri, suurenevat maailmanlaajuiset haitat selvästi.

Ne alueet, jotka ovat herkkiä jo nyt, kohtaavat ongelmia tulevaisuudessa.

-Kadon kiusatessa paikallista ruokatuotantoa seurauksena saattaa olla nälänhätä. Alavat valtiot kuten Bangladesh joutuvat merenpinnan kohotessa kärsimään hyökyaalloista, Tuomenvirta ennustaa.

Ihmisen kädenjälki näkyy muutoksessa
Monet skeptikot epäilevät edelleen ihmisen toimien vaikutuksia ilmastonmuutokseen. He selittävät maapallon lämpenemisen usein pitkän ajan luontaisella vaihtelulla.

-Selvästi on olemassa joukko, joka haluaa sanoa näin. He lähestyvät asiaa ikään kuin juristinäkökulmasta tyytyen vain siihen tietoon, joka tukee heidän näkökulmaansa, Tuomenvirta sanoo.

Tieteellisessä tutkimuksessa pyritään kuitenkin ottamaan huomioon kaikki mahdollinen saatavilla oleva tieto.

-Todistusaineisto on niin vahva, että tutkijapiireissä ollaan varsin yksimielisiä ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

-Mutta ei ilmastonmuutos maapallon historiassa mikään tavaton ilmiö ole. Ihmiset ovat olleet maapallolla vasta vähän aikaa ja nyt meidän vaikutuksemme ilmastoon alkaa varsinaisesti näkyä, Tuomenvirta sanoo.

Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä:
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisu 1/2005.
Hallitustenvälisen ilmastopanelin (IPCC) kolmas arviointiraportti. 2001
Ilmastonmuutokset vaikutukset pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. 2001.

Menot