Kolumnit Uutiset

Hyshys Natosta ja euroarmeijasta

Lehtitietojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinilta pyydettiin viime viikolla Moskovassa kahta asiaa. Anna meille Puola ja Suomi, yleisöstä huudeltiin presidentille.

Sinänsä mitätön sananvaihto ei juuri kohahduttanut Suomessa. Se ei tyrmistyttänyt iltapäivälehden lööppitekstiä enempää – siitäkään huolimatta, että tilanne Ukrainassa on mikä on.

Ehkä tavalliset arkiset askareet veivät kansalaisten kiinnostuksen. Lapset piti viedä harrastuksiin, liigan pudotuspeleissä päästiin vihdoin kunnolla vauhtiin, onkohan kahvi tarjouksessa lähikaupassa, riittäähän noita kylähulluja täälläkin.

Vladimir Putinilta pyydetyillä Suomella ja Puolalla on pieni mutta tärkeä ero. Ja tätä eroa jopa suurvaltauhoinen Venäjä kunnioittaa. Puola on ollut viime vuosituhannen loppupuolelta Pohjois-Atlantin liiton jäsen, Suomi taas ei ole.

Eli kerrataan vielä: Venäjä on osallisena sotilaallisessa konfliktissa Ukrainassa ja länsimaat ovat kohdistaneet merkittäviäkin talouspakotteita Venäjää vastaan. Yhdysvalloissa poliitikot ovat antaneet hyytäviä arvioita Venäjän tilasta ja pyrkimyksistä.

Samaan aikaan Suomessa eduskuntavaalit lähestyvät hyvää vauhtia, mutta puolustusliiton jäsenyydestä käydään korkeintaan laimeaa keskustelua.

Vertailun vuoksi esimerkiksi etelänaapurit Viro, Latvia ja Liettua ovat olleet Naton jäseniä jo yli vuosikymmenen, mutta eipä näille maille mitään katastrofaalista ole tapahtunut. Realiteettien taju ja historian opit Viron, Latvian ja Liettuan poliittiseen ja sotilaalliseen liittoumaan ajoivat.

Kun Naton päätehtävä on suojata jäsenmaita, niiden yhteisiä arvoja, demokratiaa, oikeusvaltiota ja yksilönvapauksia, niin ehkä Suomessakin kannattaisi pysähtyä hetkeksi arkisesta aherruksesta. Jos Nato ei suomalaisille kerta kaikkiaan käy, mitä pitäisi ajatella Euroopan unionin yhteisestä armeijasta? Tällä Jean-Claude Junckerin idealle on Suomessa lähinnä naureskeltu, ehkä aivan syyttä.

Se on ainakin varmaa, että hetken aikaa julkisuudelta kateissa olleelta Putinilta on turha mennä kyselemään, kuinka Venäjällä suhtauduttaisiin siihen, jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä tai edes harkitsisi sitä.

Tiedämme vastauksen jo etukäteen.

Eduskuntavaaleihin liittyvä keskustelu käydään näköjään ensisijaisesti menoleikkauksista ja kovin mitättömistä asioista kuten vuorotteluvapaista tai haittaverojen minimaalisesta korotuksesta.

Olisi hyvä käsitellä myös tärkeimpiä kokonaisuuksia.

Esimerkiksi vihreiden Anni Sinnemäki on uudelleenarvioinut omaa turvallisuuspoliittista ajatteluaan. Hän ei enää lähtisi tekemään merkittäviä säästöjä puolustusmenoihin kuten vielä vuonna 2011. Sinnemäki haluaa katsoa tosiasioita silmiin ja päivittää näkemyksemme Venäjästä.

Rohkeasti ja viisaasti sanottu.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic