Uutiset

Hyssälä pelkää katastrofia

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) ajatus yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvauksen poistamisesta saa Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän (kesk.) kiihdyksiin.

Hyssälän mukaan ajatus tuhoaisi toteutuessaan suomalaisen hammashuollon.

-Se olisi katastrofi. Me palaisimme 1960-luvun tilanteeseen, jolloin ihmisten suun terveys romahtaisi, kun heillä ei olisi varaa mennä hoitoon, Hyssälä toteaa.

Hänen mukaansa talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat eivät pystyisi vastaamaan lisääntyvään hammaslääkärikysyntään.

-Eivät millään, se vaatisi miljoonia ja taas miljoonia, Hyssälä sanoo.

Köyhäkin käy gynekologilla

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson kertoi pari viikkoa sitten haluavansa tiukentaa yksityisten terveyspalveluiden Kela-korvaussääntöjä. Ministeri poistaisi Kela-korvauksen, jos sama palvelu on saatavissa myös julkiselta puolelta.

Poistettavan korvauksen Guzenina-Richardson ohjaisi julkisten palveluiden kehittämiseen.

Hyssälä ei logiikkaa ymmärrä.

-Vaikka jokainen Kela-korvaukseen nyt kuluva euro ohjattaisiin julkiselle puolelle, sillä ei saada terveyskeskuksia kuntoon, Hyssälä sanoo.

Työnantajien ja työntekijöiden maksamalla sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan puolet yksityislääkärikäyntien, tutkimusten, matkojen ja lääkkeiden Kela-korvauksista. Valtio kustantaa toisen puolen 266 miljoonan euron potista.

Hyssälä muistuttaa, että kyseessä on ”ihan oikea, riskejä tasaava vakuutus”, josta hyötyvät myös ne, jotka eivät sairausvakuutusmaksua lainkaan maksa.

-Se on nerokas järjestelmä vähävaraisten ja köyhien kannalta. Hammaslääkäreiden lisäksi myös esimerkiksi yksityisten silmälääkärien ja gynekologien palveluja käyttävät ihan tavalliset ihmiset, Hyssälä sanoo.

Vaarantaisi koko järjestelmän

Hyssälän mukaan korvauksen poisto voisi vaarantaa koko sairausvakuutusjärjestelmän olemassaolon.

-Halu maksun maksamiseen heikkenee, jos maksajat eivät saa siitä enää itselleen mitään etua. Silloin vaarantuu kaikki muu, vähävaraisten paljon käyttämät lääke- ja matkakorvauksetkin, Hyssälä huomauttaa.

Hän arvioi, että julkisen sairausvakuutusmaksun poistumisen myötä yleistyisivät yksityiset sairauskuluvakuutukset, joihin köyhillä ei kuitenkaan olisi varaa.

-Yksi suuri kysymys onkin, onko vain hyvätuloisilla oikeus valita lääkärinsä. Eikö myös vähävaraisilla ole oikeus toiseen mielipiteeseen? Hyssälä sanoo.

Lääkekorvaukset heikkenemässä

Ideatasoa pidemmällä on hallituksen hanke lääkkeiden Kela-korvausten heikennyksistä, joiden on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) perustama lääkekorvaustyöryhmä esitti helmikuussa seitsemän prosentin leikkausta lääkekorvauksiin.

Suurimpia häviäjiä esityksessä olisivat kalliita lääkkeitä käyttävät, ns. alempaa erityiskorvausta saavat astma- ja reumapotilaat.

Hyssälä ei ole vielä ehtinyt tarkemmin tutustua esitykseen, eikä halua kommentoida sen vaikutuksia vähävaraisimpien potilaiden terveydenhoitoon.

-En ole tarkkaan seurannut, kuinka lääkekorvausten leikkaukset vaikuttavat eri ihmisiin. Kela noudattaa lainsäätäjien päätöksiä, joten en voi ottaa tähän sen enempää kantaa, Hyssälä sanoo.

Hän vieraili keskiviikkona Hämeenlinnassa Paasikiviseuran tilaisuudessa puhumassa Kelan tulevasta kehityksestä. (HäSa)

Päivän lehti

21.1.2020