Uutiset

Hyvä äiti palkittiin kuihtumattomalla kukalla

Hattulalainen yksinhuoltajaäiti Pilvi Waajakoski etsii kaapeistaan maljakkoa. Pitäisi olla pitkä ja korkea, jotta tinasta tehty ruusu pääsisi esille mahdollisimman edukseen. Waajakoski on vastasaamastaan ruususta yhä hieman hämillään.

– Minut huijattiin palkitsemistilaisuuteen. Olin menossa arvostelemaan Hattulan kuntaa, mutta sainkin ruusun. Tunnustus tuntuu hyvältä – nyt kun olen toipunut ensijärkytyksestä, Waajakoski nauraa.

Ikikukka on tunnustus hyvälle äidille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hattulan osastolta. Waajakoski palkittiin muun muassa siksi, että hän on ”esimerkillisen positiivinen”.

Waajakoski on kolmen pienen pojan yksinhuoltajaäiti. Hän on opiskeleva kotiäiti: vuoden kuluttua hän saa kouraansa lähihoitajan paperit.

– Äitiys on oikeastaan koko elämä tällä hetkellä. Teen sitä, mitä haluankin. Olen aina toivonut paljon lapsia, mutta kolmeen määrä taitaa jäädä. On hienoa katsoa, kun lapset kasvavat ja oppivat uusia asioita, Waajakoski pohtii.

Hän kertoo yrittävänsä olla tiukka äiti, joka samalla myös tuntuu sen verran kaverilta, että lapset uskaltavat kertoa hänelle kaiken mieltään askarruttavan.

Waajakosken mukaan nykyajan lasten – ja samalla vanhempien – ongelma on mahdoton tavaran tulva. Kaikenlaista haluttavaa tulvii nähtäville taukoamatta joka tuutista. Sellaista ei Waajakosken lapsuudessa ollut.

– Nykyään jokaisella pitäisi olla kaikkea, ja sekin uusinta muotia ja viimeisen päälle. Materia ratkaisee. Yksinhuoltajataloudessa hillitöntä tavarantarvetta on pakko hillitä jo rahasyistä, Waajakoski sanoo.

Waajakosken perheen elämää varjostaa äidin MS-tauti. Se ei kuitenkaan juuri arjessa näy.

– Toisinaan on väsymystä ja yleistä vetämättömyyttä. Sairaus ei kuitenkaan häiritse, jos en itse anna sen häiritä. (HäSa)