fbpx
Uutiset

Hyvä kokemus kuntaliitoksesta

Aloitin “vanhan Mikkelin” kaupunginvaltuustossa vuoden 1997 alusta ja sen kauden aikana päätettiin kuntaliitoksesta.

Alkuperäinen suunnitelma oli liittää yhteen Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta, Ristiina, Hirvensalmi ja Anttola. Näiden yhteinen asukasluku olisi ylittänyt 50 000, joka oli EU:n kaupunkikunnaksi laskettavan alueen alaraja.

Ristiina ja Hirvensalmi jäivät hankkeesta pois, mutta Anttola pysyi mukana. Sillä oli lyhyt yhteinen raja Mikkelin maalaiskunnan kanssa, mutta peräkolkat Anttolasta olivat suunnilleen yhtä kaukana Mikkelin torilta kuin Kalvola nyt täällä.

Ihmisiä askarruttavat ongelmat ennen liitosta olivat hyvin samanlaisia kuin mitä nyt luen lehdestä täällä Hämeenlinnassa – miten käy työpaikkojen ja palvelujen, mihin häviää oman kunnan identiteetti.

Mikkelissä taattiin irtisanomissuoja viideksi vuodeksi kaikille kaupungin ja kuntien työntekijöille. Hyvin aikaisin aloitettiin myös kyselyt siitä, olisiko joku kiinnostunut uran vaihdosta.

Kolmen kunnan valtuutetuista valittiin järjestelytoimikunta, jonka käsittelyyn tuotiin niin kuntaliitoksen periaatteelliset kuin käytännön asiat.

Etukäteen jonkinasteista arvelua herätti erilaisten kunnallisten luottamustoimintatapojen yhdistäminen, olivathan Anttola ja Mikkelin maalaiskunta selkeästi olleet maaseutukuntia, joissa keskusta oli suurin puolue, Mikkelin kaupungissa taas enemmistö paikoista oli SDP:llä.

Ensimmäisissä kunnallisvaaleissa uudessa Mikkelissä valittiin 59 valtuuston jäsentä. Maaseutukunnissa äänet keskittyivät muutamille ehdokkaille, joten entisestä Anttolastakin mukaan pääsi viisi valtuutettua.

Entisen Mikkelin maalaiskunnan keskus oli Rantakylässä vain kuusi kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta, joten näiden kahden kunnantoimisto ja kaupungintalo oli helppo ottaa uuden kaupungin käyttöön.

Anttolan kunnantoimistossa säilyi palvelupiste ja edelleenkin kaikki kaupungille toimitettavat paperit voi jättää sinne.

Käytännön ongelmaksi osoittautui erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen sekä puhelinkeskuksen luominen, kaikilla kolmella kunnalla kun oli ollut omat erilaiset tietokoneohjelmansa ja omanlaisensa keskus. Tätä ei ennalta tarpeeksi tutkittu.

Nyt on kohta kuusi vuotta uutta Mikkeliä takana. En ole enää vuoden 2003 jälkeen, jolloin muutin Hämeenlinnaan, seurannut sen päätöksentekoa tai muuta toimintaa muutoin kuin tiedotusvälineistä ja satunnaisena matkailijana.

Mielestäni Mikkeli on myönteisessä mielessä paljon esillä, toiminta näyttää aktiiviselta. Kuukausi sitten siellä käydessäni paljon rakentamista oli käynnissä, kauan suunniteltu matkakeskus nousee ja uutta kaupunkipuistoa istutetaan.

Perinteet ovat kunniassaan, Anttola on kaupunginosa, joka säilyy ihmisten puheissa ja maalaiskunnan kirkko on entisellä nimellään.

Kaikki entisen Mikkelin valtuutetut äänestivät kuntaliitoksen puolesta. Minusta ratkaisu oli hyvä. Samaa mieltä lienevät haukivuorelaiset, jotka ensi vuoden alussa liittyvät mikkeliläisiksi. Nyt asukasluku on päälle 48 tuhannen, jokohan 50 000 nyt menee rikki?

Leea Vikman

Hämeenlinna

Menot