Uutiset

Hyvä mutta kallis idea

Tekeillä olevan sähköisen potilastietojärjestelmän hintahaitari on hämmästyttävän leveä.

Matalimpien arvioiden mukaan valtakunnallinen uudistus maksaisi 200 miljoonaa euroa ja hurjimpien laskelmien mukaan rahaa kuluisi jopa 1,8 miljardia euroa.

Linnan Klinikan työterveyslääkäri Minna Mäcklin pitää korkeampaa kustannusarviota lähempänä totuutta.

Rahasummia enemmän häntä kiinnostaisi tietää, kenen lompakosta rahat kaivetaan. Mäckliniä epäilyttää, maksaako kallis järjestelmä koskaan itseään takaisin. On olemassa riski, että nyt hassataan ylenpalttisesti rahaa hankkeeseen, jonka hyödyt eivät vastaa panostuksen määrää.

– Tämä on epäilemättä hyvä uudistus, mutta todennäköisesti liian kallis. Missään en ole nähnyt mitään selvityksiä, joiden mukaan tästä olisi taloudellista hyötyä.

Aikataulu on pettänyt kolmella vuodella

Valtakunnallisen sähköisen potilastietojärjestelmän piti olla kaikkien käytössä viimeistään huhtikuussa 2011. Moneen kertaan myöhästyneen uudistuksen uusi tavoiteaikataulu on syyskuu 2014.

Minna Mäcklin toivoo, että sähköistä potilastietojärjestelmää ei oteta raakileena käyttöön. Hän muistuttaa, että uudistukset vaativat aina paljon perehdyttämistä ja kompastuskivien etsimistä.

– Toivon, että systeemi on testattu huolella, ennen kuin se tulee käyttöön. Lääkärillä ei ole päivittäisessä työssään aikaa olla koekaniinina.

Sähköiseen potilastietojärjestelmään liittyvät eReseptit ovat osittain käytössä koko maassa. Vappuun mennessä sähköisiä reseptejä oli kirjoitettu miljoona.

Joissakin apteekeissa eReseptin on koettu lisänneen työmäärää. Kelan nettisivujen mukaan eResepti olisi ollut käytössä koko Kanta-Hämeen alueella helmikuusta lähtien. Todellisuudessa näin ei ole.

Päällekkäiset lääkkeet vähenevät

Sähköisen potilastietojärjestelmän hyviä puolia on muun muassa lääketurvallisuuden lisääntyminen. Kun kaikki potilaan saamat lääkkeet on kirjattu samaan tiedostoon, eivät lääkärit enää määrää esimerkiksi vanhuksille päällekkäisiä lääkkeitä. Myös reseptiväärennökset hankaloituvat.

Lisäksi uuden järjestelmän myötä jokainen voi tarkistaa omat potilastietonsa. Nyt tarkistuspyyntöihin suhtaudutaan nihkeästi ja potilaan tarkistusoikeus voidaan osittain kumotakin.

Kenenkään ei ole kuitenkaan pakko suostua potilastietojensa kirjaamiseen sähköiseen järjestelmään tai eReseptiin. Potilas voi halutessaan suojata tietonsa muilta lääkäreiltä ja vaatia reseptiä paperille.

– Minulla on monia potilaita, jotka ovat huolissaan sähköisestä reseptistä. Esimerkiksi mielenterveyspotilaat eivät halua muiden tietävän, mitä lääkkeitä he syövät.

Hän toivookin, että potilaille kerrotaan tarpeeksi selvästi, miten omia potilastietojaan voi suojata.

– Itse en ainakaan haluaisi, että minusta olisi kaikki tiedot saatavilla yhden napin painalluksen päässä, Mäcklin sanoo ja viittaa yhä yleistyviin tietosuojamurtoihin.

Väärinkäyttäjät voivat keplotella

Sähköiset järjestelmät hillitsevät esimerkiksi reseptien väärennöksiä, mutta väärinkäyttäjien kaipaamia porsaanreikiä löytyy uudistuksen jälkeenkin.

Potilas voi jatkossakin kieltää omien tietojensa luovuttamisen yli organisaatiorajojen tai jopa saman toimintayksikön sisällä. Lisäksi potilas voi kieltää lääkäriä ja apteekkia tarkistamasta hänen kokonaislääkitystään.

Näin ollen lääkkeiden väärinkäyttäjä voi edelleen juosta lääkäriltä toiselle ja pyytää esimerkiksi kolmiolääkkeeseen monta eri reseptiä.

– Se on totta. Kyllähän Kela seuraa etenkin kolmiolääkkeiden kulutusta, mutta ei aukottomasti. (HäSa)

Suomeksi = Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Palvelut tulevat käyttöön vaiheittain koko Suomessa. Ensimmäisenä käyttöön otetaan eResepti ja kansallinen Lääketietokanta. Seuraavassa vaiheessa käyttöön tulee eArkisto. eResepti on sähköinen resepti, jonka tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. eArkisto on valtakunnallisen sähköisten potilastietojen arkisto.

Päivän lehti

17.1.2020