Uutiset

Hyvä veli on demokratian vihollinen

 

Suomessa korruptio on hienostunutta ja piilossa. Hyvä veli -verkostot ovat yksi piilokorruption muoto. 
 
 
 
Kansalaisten mielestä pahin korruption muoto Suomessa ovat hyvä veli -verkostot. Niistä melkein jokaisella on omia kokemuksia tai ainakin havaintoja.
 
Hyvä veli -verkostot onkin ilmiö joka on muutaman viimeisen vuoden aikana noussut huulille yhä useammin. Eikä ihme. Lööpit ovat kertoneet kalliista syntymäpäiväkutsuista, yrityspomojen asuntokaupoista, vaalirahakohusta puhumattakaan. 
 
Silti Suomi keikkuu Transparency internationalin tutkimuksissa usein vähiten korruptoituneena maana. 
 
Keskusrikospoliisissa työskentelevä korruption torjuntaan erikoistunut rikoskomisario Juuso Oilinki sanoo, ettei Tranparency internationalin listaus kerro suomalaisesta korruptiosta juuri mitään. 
 
– Se perustuu katukorruptioon eli siihen, maksetaanko poliisille tai tulliviranomaiselle esimerkiksi toimenpiteestä luopumisesta ylinopeus- tai tullaustilanteessa. Ei meillä ole sellaista ja se on erittäin hieno asia, jota ei pidä väheksyä.
 
Sen sijaan Suomessa kukkii rakenteellinen korruptio – maan tapa, jonka juuret ovat syvällä yhteiskunnassa.
 
Samaan aikaan, kun Suomi on listauksissa vähiten korruptunein maa, luottamusaseman väärinkäytösepäilyt ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 54 rikosilmoitusta, joissa epäiltiin luottamusaseman väärinkäyttöä. Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. 
 
Poliittista tahtotilaa ei löydy
Suomessa korruptiota ei tunnusteta ongelmaksi.
 
– Meillä ei ole poliittista tahtotilaa muuttaa asioita. Hallitusohjelmassa ei ole korruption torjuntaan panostamisesta ollut mitään, vaikka meillä vallitsee maan tapa ja hyvä veli -verkostot, Oilinki sanoo. 
 
Oilingin mukaan media on nostanut suurimman osan korruptiotapauksista tutkintaan. Suomessa onkin tutkittu vain jäävuorenhuippua, murto-osaa rakenteellisesta korruptiosta. Myöskään poliisi ei ole kiinnittänyt muiden juttujen tutkinnassa huomiota mahdolliseen korruptioon. 
 
– Esimerkiksi rakennusalalla on usein viitteitä rakenteelliseen korruptioon, muttei siihen ole puututtu, kun sitä ei ole osattu tunnistaa. Lisäksi näytön hankkiminen ja tutkiminen on usein työlästä ja aikaa vievää.
 
Esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus pääsee yleensä aina rakennusprojekteihin lahjomalla. 
Oilingin mukaan ongelma on suuri esimerkiksi kuntien ja kaupunkien rakennustyömailla. Se johtuu myös siitä, että kontrollimekanismit ovat huonoja tai niitä ei ole, kuten esimerkiksi kansainvälisillä listautuneilla firmoilla. 
 
Rikoskomisario näkee rakenteellisen korruption riskisektoriksi kuntatason. Siellä vallitsee maan tapa, jossa kunnan intressipiirit saavat näennäisellä kilpailutuksella hankkeita hoitaakseen. Näistä ei kuitenkaan kunnissa uskalleta ilmoittaa, koska monesti oma oleminen kunnassa käy ilmoittamisen jälkeen hankalaksi. Myös kuntien omat valvontamekanismit puuttuvat. 
 
– Kun kunnat vielä ulkoistavat yhtiöihin toimintojaan, asioiden seuraaminen käy vielä vaativammaksi. Osakeyhtiöitä ja niiden rahankäyttöä kuntalaisten ja kunnanvaltuutettujen on mahdotonta valvoa. 
 
Veteen piirretty viiva
Mutta mikä sitten on verkostoitumista ja mikä korruptiota? 
 
Rikoskomisarion mukaan raja on kuin veteen piirretty viiva ja vaihtelee tapauskohtaisesti. Jotkut tapaukset ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia, toiset taas lähinnä moraalisesti arveluttavia. 
 
– Monissa tilanteissa asiaa pitäisi pohtia esteellisyyden kannalta. Jos päätös tuo etua lähipiirille tai siitä jää palveluksen velkaa, kädessä on ongelma.
 
Hyvä veli -verkostojen ongelma on eettisyys. Esimerkiksi kaverin suosinta johtaa moraalin heikkenemiseen, tasapuolisuuden ja puolueettomuuden vaarantumiseen.
 
Julkiset hankinnat ja kaavoitus ongelma
Hämeenlinnalainen Pasi Laine tekee väitöskirjaa johtamisen etiikasta ja korruptiosta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Kunnallisvaaliehdokkaana Laine on pitänyt myös luentoja korruptiosta Suomessa sekä kansainvälisissä seminaareissa. 
 
– Korruptiota esiintyy Suomessa esimerkiksi organisaatioiden operatiivisessa sekä strategisessa johtamisessa. Korruptiota esiintyy mikro- sekä makrotasolla – ja hyödyn suuruus vaihtelee merkittävästi. 
 
Laine kertoo, että tutkimusaineisto sisältää tapauksia eri puolelta Suomea sekä yksityis- että julkissektorilta. 
 
– Luentotilaisuuksissa saan paljon palautetta kansalaisilta siitä, että he ovat huomanneet valtaa käytettävän väärin sekä julkis- että yksityissektorilla. 
 
Joissakin tapauksissa kaikki näyttää paperilla menevän hyvän hallintotavan ja johtamisen mukaisesti, mutta todellisuudessa asiat on päätetty pienellä porukalla verkostossa ennalta. Tai sitten esimerkiksi kaavoituksessa liikemiehet lobbaavat taustalla ja saavat kaavoituksessa etuja yritykselleen tai itselleen. 
 
– Se mikä on sitten epäasiallista ja mikä asiallista vaikuttamista, on vaikea määriteltävä. 
 
Tutkimusten mukaan esimerkiksi alue- ja paikallishallinnossa julkiset hankinnat ja kaavoitus sekä rakentaminen ovat alueita, joissa törmätään helposti politiikan ja talouden kaksoisrooleihin ja eturistiriitoihin. Lisäksi virkanimitykset ovat oma lukunsa. 
 
Laine näkeekin, että korruptio on demokratian vihollinen ja vähentää kansalaisten luottamusta. 
Ruotsissa tilanne on ollut samankaltainen Suomen kanssa, mutta Ruotsissa tilanteeseen on puututtu. Korruptioepäilyjä ja tutkintoja on noussut esille sen jälkeen, kun maahan perustettiin 25 tutkijan ryhmä tutkimaan korruptiota. 
 
– Korruptiolla on useita yhtäläisyyksiä piilorikollisuuteen, kuten huume- ja talousrikollisuuteen. Se on osittain myös harmaata aluetta ja vaikeaa havaita. Suomeenkin pitäisi perustaa samankaltainen tutkimusryhmä kuin Ruotsiin, Laine ehdottaa. 
 
Varojen väärinkäyttö yleistä
Suomessa on havahduttu kuitenkin jo tutkimaan korruptiota. Poliisiammattikorkeakoulussa tutkittiin suomalaista korruptiota ja vuosina 2007–2010 tehtyjen rikosilmoitusten analyysi toi esiin 469 tapausta, jotka ryhmiteltiin 11 korruption muodoksi. Vastaavanlaista tutkimustietoa ei ole koottu Suomessa aikaisemmin. 
 
Tutkimuksessa selvisi, että 11 korruption muodosta yleisimpiä olivat varojen väärinkäyttö ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävä tiedon väärinkäyttö. Tällaisia tapauksia tutkitaan usein luottamusaseman väärinkäyttönä, virkarikoksina ja yrityssalaisuusrikoksina. 
 
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Vesa Muttilainen kertoo, että korruptioepäilyjä syntyy runsaasti myös toiminnan puolueellisuuden ja virkatiedon paljastamisen vuoksi. Sen sijaan lahjonta on Suomessa harvinaista. Esimerkiksi 469 tapauksessa vain 29 oli tutkittu lahjusrikosepäilyä. 
 
Vaikka lahjusrikollisuutta on vähän, se on poliisin kannalta ongelmallista. Miksikö? Siksi, että jos lahjus vastaanotetaan, molemmat osapuolet hyötyvät ja molemmat haluavat siksi pitää myös asian salassa.
 
Tuomioistuimissa korruptioon liittyvissä jutuissa tulee monenlaisia tuomioita.
 
– Järjestelmämme tuntuu välillä hyväksyvän yllättävän suurta kestitystä. Oikeastaan Suomessa ei ole ehtinyt muodostua oikeuskäytäntöä korruptiorikoksista, koska tapauksia on melko vähän, sanoo rikoskomisario Juuso Oilinki. (HäSa)
 
Lähteet: Transparency international: Korruptio Suomessa 2012, Anna Leppänen ja Vesa Muttilainen: Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2007–2010, Keskusrikospoliisi, Juuso Oilinki: Katsaus korruptiorikollisuuteen 2011.