Uutiset

Hyvä voi osoittautua huonoksi ja päinvastoin

Itseymmärrys kasvaa, kun tutkii oman sukunsa vaiheita ja tarinoita. Tätä mieltä on valtiotieteen tohtori Kyösti Suonoja, joka on äskettäin julkaissut omakustanteena Kyöstilän talon tarinan -romaanin, jonka tapahtumat ovat pitkälti oikeasti tapahtuneita asioita.

-Punaisena lankana on, että nämä tapahtumat ovat olleet todennäköisiä ja mahdollisia. 90 prosenttia kirjani sisällöstä on faktaa. Keskustelut ja yksityiskohdat ovat mielikuvitukseni tuotetta.

Historian tulkinta muuttuu

Oman suvun asioihin perehtyminen on saanut huomaamaan, että historia elää.

-Aikojen kuluessa historian tulkinta muuttuu. Huono asia voi muuttua hyväksi ja hyvä huonoksi. Mutta jälkiviisaasti ei kuitenkaan voi kirjoittaa.

Suonoja huomauttaa, että hän on valinnut kirjaansa dramaattisia tapahtumia, sillä tasaisesta arjesta on aina vähemmän kerrottavaa.

Mitä Suonoja sitten on oppinut Kyöstilän suvusta? Ainakin kuulemma sen, että kaksi heikkoutta on vaivannut sukua useiden sukupolvien ajan.

-Toinen on alkoholi ja toinen keuhkosairaudet. Esimerkiksi äitini isällä ja veljellä oli ongelmia alkoholin kanssa. Ja moni suvun jäsen on kuollut keuhkotuberkuloosiin.

Tieto alkoholiongelmista on vaikuttanut Kyösti Suonojan omaan elämään. Hän on itse lopettanut täysin alkoholin käytön.

Suonoja kertoo kirjassaan äitinsä Annin suvusta. Osa kirjan tiedoista perustuu Annin (o.s. Kyöstilä) kertomuksiin. Suonoja on haastatellut myös muita sukuun kuuluvia tai suvusta tietäviä henkilöitä.

Myös kirjallisia lähteitä riittää, sillä Janakkalan Vähikkälässä sijaitsevan Kyöstilän talon isännät on lueteltu Janakkalan historia -teoksessa aina 1500-luvulta alkaen. Lisäksi apua on ollut sukututkimuksista.

Isäntä ja nihtipäällikkö

Suonoja kertoo kirjassaan muun muassa 1500-luvulla vaikuttaneesta nihtipäälliköstä Kyöstilän Kyöstistä, 1800-luvulla Turengissa tapahtuneesta polttomestauksesta ja 1900-luvun tapahtumista.

-Kyöstilän Kyösti oli mielenkiintoinen henkilö. Hän oli 500 ratsusotilaan päällikkö Narvan taisteluissa. Hän oli tuolloin 71-vuotias, ja eli 93-vuotiaaksi. Hän oli tullut Kyöstilän taloon vävyksi vuonna 1539.

Polttomestaus on sekin tositarina, sillä taposta tuomitun Hedvig Antintyttären ruumis poltettiin Kuumolan risteyksessä vuonna 1805. Nuori nainen oli ensin mestattu Hämeenlinnassa.

Tämä ei liity Kyöstilän sukuun muulla tavoin kuin että suvun ihmisiä asui tuolloin Kuumolan risteyksen lähellä. Oli siten todennäköistä, että he olivat todistamassa järkyttävää tapausta.

1900-luvulta Suonoja nostaa haastattelussa esiin kaksi väkivaltaista tapausta. Kansalaissodan aikana saksalaiset ampuivat yhden sukulaismiehen, koska luulivat tätä punaiseksi. Yksi Kyösti Suonojan enoista tapettiin vuonna 1933 hänen ollessa matkalla IKL:n kokoukseen.

Navetta ja luhti tallella

Kyöstilän talo sijaitsi aivan Vähikkälän keskustassa, nykyistä kesäkauppaa vastapäätä. Paikalla on edelleen luhti ja komea navetta.

Talo ehti kokea monenlaista viiden vuosisadan aikana. Viime vuosisadalla talolla oli parhaimmillaan 300 hehtaaria metsää, sata hehtaaria peltoja ja 35 lehmää.

Kyöstilän talon tarina päättyi 1974, kun se myytiin. Viimeinen emäntä Linda Kyöstilä jäi leskeksi 1938. Hänen lapsistaan toinen kuoli aivokalvontulehdukseen 1949 ja toinen oli kehitysvammainen.

Kyösti Suonoja kertoo kirjassa myös Anni-äitinsä ja tämän sisarusten tarinat. Ja kertoo hän ihan vähän itsestäänkin, sillä pikkupoikana hän vietti esimerkiksi joululomiaan enonsa perheen luona Kyöstilän talossa. (HäSa)

Työura ministeriössä ja yliopistossa
Kyösti Suonoja, 74, viettää eläkepäiviään nyt Lopella, jonne hän muutti vaimonsa kanssa vuosi sitten Karkkilasta. Lapsuutensa hän asui Karkkilassa ja työvuodet Helsingissä.
Työuransa Suonoja teki sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajana. Lisäksi hän toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1969-2000. Niin ikään hän työskenteli määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina.
Suonoja on vaikuttanut myös Afrikassa. Hän oli Mosambikissa kehitysyhteistyössä, ja toimi myöhemmin siellä kahteen otteeseen vaalitarkkailijana. Suomessa hän on laatinut romanipolitiikan strategian.
Kyöstilän talon tarina on Suonojan 18. kirja, mutta ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Muut teokset ovat olleet tietokirjoja.
Hän on kirjoittanut muun muassa E-liikkeen historian. Väitöskirjansa hän teki vuonna 1968 osuustoiminnasta.