Myanmarista paenneet rohingya-muslimilapset käyvät koulua pakolaisleirillä Bangladeshin Cox's Bazarissa.
Uutiset

Hyvää lukutaitopäivää! Pakolaiselle jo oman nimen tavaaminen voi olla elintärkeä selviytymiskeino

Kun lasten lisäksi opetetaan myös heidän vanhempiaan, lopulta kaikki hyötyvät koulutuksesta.

Lukutaidottomuus on pakolaisten keskuudessa valtaväestöä yleisempää.

Kun maailmanlaajuisesti yhdeksän lasta kymmenestä käy koulua, pakolaislapsista vain kuusi kymmenestä pääsee kouluun, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Jo taito kirjoittaa ja tavata oma nimi kirjain kirjaimelta ääneen voi olla uusi taito, jota ihminen tarvitsee paettuaan kotimaasta kokonaan uuteen ympäristöön ja vieraskieliseen maahan, tietää Suomen Pakolaisavun ulkomaan ohjelmajohtaja Leena Kumpulainen.

– Haavoittuvuus kasvaa, jos ei osaa etsiä omaa nimeään pakolaisleirin ateriaan oikeuttavilta listoilta ja pitää huolta muista oikeuksistaan, hän sanoo.

Suomen Pakolaisapu on kahdenkymmenen vuoden ajan opettanut aikuisia lukemaan Keski-Afrikan Ugandassa, jossa on noin 1,4 miljoonaa pakolaista.

Valtaosa heistä on paennut kriisejä naapurimaista Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta, ja huomattava osa aikuisista ei osaa lukea.

Laskutaito osa opetusta

Lasten opettamisen lisäksi myös aikuisten kouluttaminen on tärkeää, sillä se hyödyttää useampaa sukupolvea.

– Kun on itse kouluttautunut, ymmärtää paremmin koulunkäynnin merkityksen ja osaa tukea myös lapsiaan koulunkäynnissä, Kumpulainen sanoo.

Aikuisten tunneilla harjoitellaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi kansalaistaitoja.

– Kurssilla keskustellaan ravitsemuksesta, terveystiedosta, ihmisoikeuksista – kaikista asioista jotka ovat tärkeitä, mutta heille uusia.

Matematiikan alkeet ovat osa koulutusta. Kaikki lähtee numeroista.

– Täällä ei tule heti ajatelleeksi, miten tärkeä taito sekin on. Eräs nainen odotti lapsensa kanssa terveysasemalla koko päivän numerolappu kädessä lääkärille pääsyä, koska ei ymmärtänyt milloin hänen jonotusvuoronsa oli, Kumpulainen kertoo.

Laskutaidon hallitseminen voi auttaa ihmistä uuden elinkeinon avaamisessa ja perheen tulojen kasvattamisessa.

– Voi alkaa myydä jotain pientä, uskaltaa investoida, pitää kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Sekin on tärkeää, että osaa laskea ostoksista takaisin saadut rahat eikä tule huijatuksi, Kumpulainen kertoo.

Pakolaiset valitsevat opettajansa

Opettajat ovatitsekin pakolaisia, jotka järjestö on kouluttanut tehtävään.

Vertaisopetus toimii niin, että pakolaiset valitsevat keskuudestaan ihmisen, johon luottavat ja joka osaa jo lukea ja puhuu englantia.

Pakolaisapu on kouluttanut Ugandassa kahdenkymmenen vuoden aikana noin 10 000 aikuista vuodessa 11 kuukautta kestävillä kursseilla, joiden aikana opitaan arjessa riittävä luku- ja laskutaito.

– Aikuisten lukutaitokoulutus vie vähän rahaa suhteessa hyötyyn, joka sillä saavutetaan, Kumpulainen summaa.

Erityisesti hän nostaa esille naisten koulutuksen, sillä he ovat avainasemassa tukemassa perheen tyttölasten koulutusta.

– Kouluttautuminen tukee etenkin naisten itseluottamusta ja antaa eväitä tulevaan. Jo pelkästään sillä, että osaa kirjoittaa oman nimensä, on iso vaikutus, Kumpulainen sanoo.

Kolmasosa ei pääse kouluun

Maailman 6,4 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta 61 prosenttia käy koulua, kun maailmanlaajuisesti 91 prosenttia lapsista kuluttaa koulunpenkkiä.

Kun pakolaislapsi kasvaa, mahdollisuus kouluttautua vaikeutuu merkittävästi. Vain 23 prosenttia on toisen asteen koulutuksessa, kun valtaväestön vertailuluku on 84 prosenttia.

Huonoimmassa asemassa ovat pakolaislapset köyhissä maissa, joissa asuu kolmannes maailman pakolaisista. Koulua käy alle puolet lapsista ja toisen asteen koulutuksessa on vain 9 prosenttia lapsista.

Pakolaisten koulutus on tärkeää, koska yhä useampi elää koko lapsuutensa ja nuoruutensa pakolaisleireillä.

Vuonna 2016 yli 4 miljoonaa ihmistä oli ollut paossa yli kaksikymmentä vuotta.

Lähde: UNHCR

Tuoreimpia artikkeleita