Kolumnit Uutiset

Hyvin suunniteltu on melkein puoliksi tehty

Jo jouluna se alkoi.

Herkkuvyöryn jälkeen päätin tapaninpäivän iltana, että muutan kurssia kohti kevyttä alkuvuotta.

Jos en kykene kokonaan sokerittomaan tammikuuhun, niin ainakin parin viikon karkkilakon toteutan. Kunhan ei ole pakko luopua salmiakista.

Viidenkympin kynnyksellä on tärkeää liikkua. Tiedostanhan toki, että vakavasti otettaviin riskiryhmiin on tästä matkaa vain muutama askel.

Harmittelen, ettei omilta kotinurkilta lähde enää murtomaalatuja. Lumettomuutta potiessa tykkään ihan kauheasti kaikkien pohjoisessa hiihtämässä olevien kavereiden somepäivityksistä.

Tarkistan uimahallin aukioloajat ja keskustelen naapurin rouvan kanssa vesijumpasta. Haaveilen joogatunneista, mutta totean, etteivät lähellä järjestettävät kurssit sovi mitenkään työvuoroihini.

Yksinkertaisinta taitaa olla arkikuntoilun lisääminen.

Harrastukset innostavat. Uutta puuhaa en tarvitse, sillä vanhojakin löytyy. Voin ihan valita, mitä keskeneräistä saattaisin paremmalle mallille.

Jos haluan aloittaa helpoimmasta, niin voin vaikka päätellä muutamat lapaset. Pari vuotta odottaneet alpakkalangat kudon ehkä lopulta kaulahuiveiksi.

Onneksi ymmärrän, että kirjoneulevillapaitojen kutojaksi minusta ei ole.

Kansalaisopiston kielitunneilla viittaan ahkerasti, ja kotona opiskelen keittiösanastoa omatoimisesti.

Jos öljyvärit ovat kuivuneet pilalle, niin lainaan lapselta puukynät ja hankin rentouttavan värityskirjan.

Koiran kanssa voisin aloittaa uudelleen tottelevaisuuskoulutuksen. Unohdan vain sen, että ensimmäisellä kierroksella koulu keskeytyi koiran purtua opettajaa.

Kirjastosta varaan kaikki lukematta jääneet kiinnostavat uutuuskirjat. Teen jopa ennakkovarauksia.

Mietin, olisiko vihdoinkin luettava myös lukematta jääneitä klassikoita? Vaikka Alastalon salissa. Tai jokunen finlandiavoittaja.

Päätän kyläillä. Vähintään niiden kaikkien tätien luona, joille olen luvannut tulla poikkeamaan ihan heti, paremmalla ajalla.

Vai serkkujako pitäisi tavata? Sukuseuran jäsenmaksu on muistettava maksaa.

Kotiseuturetkiä teen sitten kesällä.

Loppuvuosi on aina näitten hyvien lupausten aikaa.

Toisilla lupaukset kestävät muutaman viikon. Toiset aloittavat oikeasti elämäntaparemontin ja tuulettavat kunnolla koko vuoden kalenterinsa.

Hyvä niinkin, että tulin edes suunnitelleeksi. Onhan hyvin suunniteltu melkein puoliksi tehty.