Uutiset

IAEA arvioi: Ydinvoima hiipuu läntisessä Euroopassa vuoteen 2040 mennessä jopa alle puoleen – Aasiassa suunta on täysin toinen

Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa on poistumassa 44 gigawattia ydinsähkökapasiteettia ensi vuosikymmenen aikana. Atomienergianjärjestön skenaarioissa uutta tulee korkeintaan kahdeksan gigawattia.
Kiinan Taishanin ydinvoimalaitos on pääpiirteittäin saman tyyppinen EPR-laitos kuin Olkiluoto 3. Sen ykkösyksikkö aloitti kaupallisen tuotannon viime vuonna ja kakkosyksikkö edellisviikolla. Yksiköt valmistuivat yhdeksässä vuodessa. Kuva: EDF Energy
Kiinan Taishanin ydinvoimalaitos on pääpiirteittäin saman tyyppinen EPR-laitos kuin Olkiluoto 3. Sen ykkösyksikkö aloitti kaupallisen tuotannon viime vuonna ja kakkosyksikkö edellisviikolla. Yksiköt valmistuivat yhdeksässä vuodessa. Kuva: EDF Energy

Ydinvoimakapasiteetti laskee läntisessä Euroopassa lähivuosikymmeninä roimasti, arvioi kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Sen tuoreeseen raporttiin liittyvien skenaarioiden mukaan ydinsähkön kapasiteetti Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa on 75-94 gigawattia (GW) vuonna 2030. Viime vuoden lopulla lukema oli 111 GW.

Vuoteen 2040 mennessä kapasiteetti näyttää laskevan 50-88 gigawattiin.

Jos alimmat arviot osoittautuisivat realistisiksi, ydinvoima hiipuisi siis kahdessa vuosikymmenessä alle puoleen nykyisestä.

Kaksi ”uskottavaa” skenaariota

Atomienergiajärjestö korostaa ennustamisen vaikeutta monella tapaa turbulenttisella ydinvoima-alalla. Raportin kaksi skenaariota muodostavat järjestön mukaan ”uskottavan vaihteluvälin”, mutta kyseessä ei sellaisenaan ole ennuste.

Alempi skenaario perustuu tämänhetkiseen lainsäädäntöön, tekniikkaan, taloudellisiin näkymiin ja muihin ydinvoiman asemaan vaikuttaviin tekijöihin. IAEA:n asiantuntijoiden arviota ei ole sidottu esimerkiksi yksittäisten maiden esittämiin poliittisiin tavoitteisiin.

Korkeampi skenaario puolestaan on ”kunnianhimoinen”, mutta edelleen teknisesti mahdollinen.

Siinä on huomioitu mahdollinen ydinvoiman kasvava rooli eri maiden päästövähennystavoitteissa. Myös nykyisten ydinvoimaloiden käyttöikää jatketaan pidemmälle kuin tämänhetkisissä linjauksissa.

Molemmat skenaariot perustuvat samaan energiankulutusennusteeseen.

Käyttöajan pidentäminen on vahvasti esillä

Raportti niputtaa Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yhteiseksi alueeksi. Ydinvoiman selvä hiipuminen tällä alueella johtuu ennen kaikkea ydinvoimaloiden vanhenemisen ja uudisrakentamisen välisestä epäsuhdasta.

Euroopan ydinvoimakanta on iäkästä. IAEA huomauttaa, että lähes kaikki alueen reaktorit ovat jäämässä pois käytöstä ennen vuotta 2050. Jo vuoteen 2030 mennessä on aikomus sulkea 44 gigawatin verran ydinvoimaa eli lähes 40 prosenttia nykyisestä kapasiteetista.

Puheet käytössä olevien ydinvoimaloiden käyttöajan jatkamisesta ovatkin voimistuneet Euroopassa viime vuosina. Alun perin ajatellun 40 vuoden sijaan lupia on jo 60 vuoteen ja puheissa on esiintynyt jo 80 ja jopa sata vuotta.

Suomessa Olkiluoto 1 ja 2 saivat viime vuonna käyttöluvat vuoteen 2038.

Fortum ei ole vielä ilmoittanut, aikooko se hakea jatkoa Loviisan kahdelle reaktorille, joiden luvat umpeutuvat vuosina 2027 ja 2030. Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa jatko luvataan, mikäli hakemus tulee eikä Säteilyturvakeskus näe jatkolle estettä.

Toisaalta joissakin maissa on päätetty luopua ydinvoimasta kokonaan tai vähentää sen osuutta merkittävästi.

Saksa on päättänyt jättää ydinvoiman, samoin Ruotsi, jossa poliittinen tuuli vaikuttaa kuitenkin kääntyneen. Myös Euroopan ydinvoimaykkönen Ranska aikoo pienentää ydinvoiman roolia energiapaletissaan.

Uudisrakentaminen ei muutu nopeasti

Uudisrakentamistakin heiluttavat läntisessä Euroopassa sekä taloudelliset että poliittiset aallot. Rakennushankkeet ovat ongelmissa niin Suomessa kuin esimerkiksi Britanniassakin.

Tilanne ei alan etujärjestönkään mielestä ole missään tapauksessa muuttumassa nopeasti, ja lisäksi rakentaminen näyttää nykyisin vievän ainakin vuosikymmenen.

Se laskee uutta ydinvoimaa valmistuvan läntisessä Euroopassa vuoteen 2030 mennessä korkeintaan kahdeksan gigawattia. Tämä koskee sekä alempaa että korkeampaa skenaariota.

Vuosien 2030-2050 välillä uutta ydinvoimaa rakennetaan alemman skenaarion mukaan 24 ja korkeamman skenaarion mukaan 44 gigawattia.

Miinusta kymmenen Olkiluoto kolmosen verran

Kun huomioidaan suljettavat, rakenteilla olevat ja mahdolliset uudet voimalat, miinusta tulisi jo seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana vähintään 17 gigawattia eli yli kymmenen Olkiluoto 3:n verran. Alemmassa skenaariossa kapasiteetti laskisi yli kaksinkertaisesti.

Vuonna 2040 läntisen Euroopan ydinvoimakapasiteetti olisi korkeammassakin skenaariossa vajaat 90 gigawattia eli viidenneksen pienempi kuin nyt. Alemmassa skenaariossa kapasiteetti olisi vain 50 GW.

Vuosisadan puoliväliin mennessä aika tulisi täyteen yhä useammalla sellaisellakin voimalalla, jonka käyttöikää olisi jatkettu mahdollisimman pitkään. Gigawatteja olisi korkeammankin skenaarion mukaan tarjolla enää 67.

Muistutuksena: viime vuoden lopussa ydinsähkön kapasiteetti oli 111 GW.

Ydinsähkön osuus voisi laskea alle 20 prosentin jo 2030

Sähköntuotannon IAEA arvioi kasvavan Euroopassa viitisen prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja toiset 12 prosenttia vuoteen 2050.

Ydinenergian osuus sähköntuotannossa oli viime vuonna noin 24 prosenttia.

IAEA:n alemman skenaarion mukaan osuus laskee 19 prosenttiin vuonna 2030 ja 12 prosenttiin vuonna 2040. Vuosisadan puolivälissä osuus voi olla jo alle kymmenen prosenttia.

Korkeammassa skenaariossa ydinsähkön osuus laskisi hitaammin.

Vuonna 2030 osuus olisi vielä 23 prosenttia ja vuonna 2040 21 prosenttia. Vuosisadan puolivälissä ydinsähkön osuus olisi korkeammassakin skenaariossa enää 15 prosenttia.

Aasian näkymissä vähintään tuplaus vuoteen 2040

Raportti tarkastelee Itä-Eurooppaa omana alueenaan, ja siellä kehitys poikkeaa lännestä.

IAEA:n skenaarioiden mukaan ydinvoiman määrä pysyy maanosan itäpuolella lähivuosikymmenet vähintään samana kuin tällä hetkellä. Kasvupotentiaaliksi arvioidaan korkeammassa skenaariossa kymmeniä prosentteja.

Varsinkin Aasiassa suunta näyttää olevan sen sijaan täysin päinvastainen kuin läntisessä Euroopassa.

Syynä on ydinvoiman nousu erityisesti Kiinassa, mutta myös esimerkiksi Lähi-Idässä.

Aasiassa ”uskottavaa” kasvua voisi vuoteen 2040 mennessä olla korkeammassa skenaariossa lähes sata gigawattia eli melkein nykyisen länsieurooppalaisen kapasiteetin verran. Vuonna 2050 kapasiteetti olisi alemmassakin skenaariossa nykyiseen verrattuna yli kaksinkertainen.

Ydinvoima maailmassa

Vuoden 2018 lopulla maailmassa oli energiantuotantokäytössä 450 toimivaa ydinreaktoria.

Niiden yhteenlaskettu sähköntuotantoteho oli 396 gigawattia.

Rakenteilla oli 55 reaktoria.

Viime vuonna verkkoon kytkettiin yhdeksän ja käytöstä poistettiin seitsemän reaktoria.

Ydinsähkön osuus kaikesta sähköntuotannosta oli 10 prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten ydinsähköä tuotti Yhdysvallat. Seuraavina olivat Ranska, Kiina, Venäjä ja Etelä-Korea. Suomi oli sijalla 17.

Ydinsähkön osuus maan sähköntuotannosta oli suurin Ranskassa (72%), Slovakiassa (55%), Ukrainassa (53%) ja Unkarissa (51%). Suomessa osuus oli 32%.

Lähde: IAEA