IEA suosittaa todellisten hiilipäästöjen täysimääräistä huomioimista kaikkien polttoaineiden verotuksessa. Järjestön arviossa nostetaan esiin erityisesti turve ja hakesähkö, joiden tuet vääristävät sen mukaan markkinoita.
Uutiset

IEA suomii turpeen käyttöä – suosittelee Suomelle erityiskohtelun lopettamista ja vihjaa jopa käytön nopeasta alasajosta

Kansainvälinen energianjärjestö sanoo arvioinnissaan, että polttoaineverotuksessa pitäisi huomioida todelliset hiilipäästöt. Liikenteen biopolttoainetavoitteita IEA pitää niin kunnianhimoisina, että niiden saavuttaminen kestävästi voi olla vaikeaa.

Suomen tulisi lopettaa turpeen erityiskohtelu, katsoo kansainvälinen energiajärjestö IEA.

Sen mukaan turvetta suosiva verotus vääristää polttoainemarkkinoita ja estää siirtymistä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Samalla se vaikeuttaa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten tilannetta, joka on jo muutoinkin hankala halvan sähkönhinnan takia.

– Polttoaineiden verotus Suomessa ei tue ympäristön kannalta kestävää yhteistuotantoa. Hallituksen tulisi tasoittaa pelikenttää, IEA toteaa.

Sen mielestä kaikkien polttoaineiden verotuksessa tulisi huomioida todelliset hiilipäästöt, mikä käytännössä mullistaisi turpeen aseman.

Energiajärjestö arvioi laajasti Suomen energiapolitiikkaa tänään julkaistussa maatutkinnassaan.


Turpeen mukana tulisi iso päästövähennys

Turpeen erityisasema nostetaan arviossa esille useampaan kertaan. Suomi on Irlannin lisäksi ainoa IEA:n jäsenmaa, jonka energiantuotannossa turpeella on merkittävä rooli.

IEA kehottaa vähintäänkin pohtimaan luopumista turpeen käytöstä kokonaan ja vieläpä melko nopealla aikataululla.

– Sillä olisi merkittävä vaikutus vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamiseen, järjestö vihjaa.

Suomen linjausten mukaan turpeen käyttö kuitenkin laskee vain vähän, ja polttoaineella tuotetaan 15 terawattituntia energiaa vielä vuonna 2030 samaan aikaan, kun kivihiilen käytöstä on jo luovuttu. IEA:n mukaan tämä tekee Suomen energiapaletista ainutlaatuisen Euroopassa.

 

Ydinvoimaan ja biomassaan luottamisessa on riskejä

Päästövähennystavoitteiden kärjessä ovat Suomessa ydinvoima ja biopohjaiset liikennepolttoaineet. IEA kehottaa huomioimaan kapeaan kärkeen sisältyvät riskit.

Arvion mukaan tavoitteisiin pääseminen voi vaarantua, jos ydinvoimarakentamiseen tulee lisää viivytyksiä. Riskejä lisää myös tuulivoimalla tuotetun sähkön halpeneminen pohjoismaisilla markkinoilla.

Suomen liikenteeseen asettamia tavoitteita järjestö kuvaa kunnianhimoisiksi ja samalla vaikeasti saavutettaviksi, varsinkin jos niillä joudutaan kompensoimaan muiden päästökaupan ulkopuolisten sektorien heikompaa kehitystä.

Vastaan voi tulla myös raaka-aineiden saatavuus. Kotimaiset, pääasiassa puupohjaiset lähteet eivät tule riittämään järjestön kunnianhimoisiksi arvioimiin tavoitteisiin, eikä tuontiraaka-aineiden kestävyydestä ole takeita. Toisen sukupolven liikennepolttoaineiden kehitys ja kaupallistaminen on lisäksi pahasti kesken.

Lisäksi kotimaista puupolttoainetta tarvitaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja kaukolämpölaitoksissa korvaamaan fossiilisia polttoaineita – erityisesti silloin, jos järjestön suositukseen turpeen käytön lopettamisesta tartutaan.

Dieselin verotus uusiksi, panoksia lentopolttoaineisiin

Suomen kannattaisikin arvion mukaan voimistaa liikenteen sähköistämisen roolia. Vähäpäästöisten autojen hankinta on kuitenkin kalliimpaa kuin naapurimaissa, mitä järjestö suosittelee korjattavaksi voimakkaammalla taloudellisella ohjauksella.

Liikennepolttoaineiden verotus tulisi arvon mukaan muuttaa niin ikään todelliset hiilipäästöt huomioivaksi. Tämä tarkoittaisi erityisesti muutoksia dieselin verotukseen, jossa litrahinta nousisi, mutta ajoneuvon käyttövoimavero laskisi tai poistuisi.

Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä arvio suosittelee lisäpanostusta lentoliikenteen puolelle.

– Tässä Suomella on erinomainen paikka ottaa globaalin johtajan asema, IEA toteaa.

Liikennepolitiikkaa tulisi arvion mukaan katsoa selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten energiatehokkuus, joka on yksinkertaisimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.

 

Kiinteistöjen öljylämmitykselle lisää veroa, kaukolämpö arvioitavaksi

Muita arviointiraportissa mainittuja ehdotuksia ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen suuntaaminen vanhojen rakennusten energiaremontteihin.

Lisäksi kiinteistöjen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon taloudellisella ohjauksella. IEA:n mielestä selvä ja riittävän aikaisin tehty päätös öljylämmityksen kieltämisestä ja sen aikataulusta auttaisi myös kotitalouksia suunnittelemaan investointejaan.

Järjestö huomauttaa lisäksi, että kaukolämmön hinta on noussut Suomessa selvästi nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulisi varmistaa, ettei monopoliasemia käytetä väärin, arvio suosittelee.

Tällainen arvio tehtiin viimeksi vuosina 2009-2012, eikä väärinkäytöksiä havaittu. Tilanne on IEA:n mukaan kuitenkin muuttunut sen jälkeen merkittävästi.

 

Suomi saa myös kiitoksia, erityisesti ydinjäteratkaisusta

IEA teki edellisen arvionsa vuonna 2013. Järjestö kiittelee monia Suomen sen jälkeen tekemiä linjauksia, joiden avulla pyritään saavuttamaan päästötavoitteet.

Järjestön varapääjohtaja Paul Simons sanoo, että Suomen kunnianhimoisten tavoitteiden imitointi saisi maailman ”oikealle tielle”.

– Suomi on pieni maa, mutta se puhuu IEA:n pöydässä suurella äänellä, Simons kehui raportin julkistustilaisuudessa Tampereella.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus sai häneltä erityismaininnan. Suomi on aloittamassa tätä ensimmäisenä maailmassa, jo 2020-luvun alkupuolella.

– Se on viisimiljoonaiselle väestölle merkittävä saavutus.

 

”Teemme paljon, mutta on tehtävä paljon lisää”

Suomi antaapainoa raportin suosituksille, vakuutti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

– Teemme paljon, mutta on tehtävä paljon lisää, ministeri myönsi.

Hän listasi hallituksen tuoreita lakiehdotuksia ja viittasi muun muassa liikenteen ilmastopolitiikan työryhmään, joka jättää joulukuussa ehdotuksensa siitä, miten liikenteessä päästään nollapäästöihin vuonna 2045.

– Toivon, että raportti herättää keskustelua ennen eduskuntavaaleja.

Tuoreimpia artikkeleita