fbpx
Kolumnit Uutiset

Ihanaa, kohta sataa ropisee

Sää ei ole tämän päivän ihmiselle enää neljä vuodenaikaa, vaan aika, jolloin siirretään kellot talvi- tai kesäaikaan, vaihdetaan renkaat autoon tai aurataan lunta.

Enää vain maanviljelijät ja meteorologit elävät sään kanssa käsikynkkää. Niin ja meikäläiset, jotka odottavat kädet ristissä sateita päästäkseen sienimetsään.

Me elämme lämmitetyissä kodeissa ja ajamme ilmastoiduilla autoilla työpaikkaan, jonka ikkunoista ei välttämättä edes näe ulos koko päivän aikana.

Sää on olemassa meille vain kesälomalla tai viikonloppuina tai silloin, kun pissatamme koiraa. Silloin pitäisi olla kuivaa ja aurinkoista.

Vesilätäköt ja koiran kuraiset tassunjäljet parketilla ovat ilmaston henkilökohtainen loukkaus meitä kohtaan.

Ei auringonpaisteessa ja lämmössä mitään vikaa ole, mutta minä puhkean kyllä kukkaan vasta, kun on pimeää ja sateista.

Mikään ei ole sen ihanampaa kuin sytyttää kynttilä, kiskaista villasukat jalkaan ja vetäytyä nojatuoliin hyvän kirjan kanssa. Tai katsoa kostein silmin romanttista nyyhkyleffaa, jota ei kesäkeleillä voisi ajatellakaan tapittavansa.

Sateella ihmisellä on ikään kuin oikeutus olla veltto ja saamaton oma itsensä. Auringonpaiste velvoittaa kaikenlaiseen rasittavaan pikkupuuhasteluun paljastaessaan likaläikät ikkunassa tai pölypallerot nurkassa.

Tänään on kaksi säätä: hyvä auringonpaiste ja huono sade.

Jopa säätiedotuksissa kuulee puhuttavan säästä hyvänä ja huonona. Ikään kuin aurinkoinen sää olisi se ainoa oikea, johon verrataan sään hyvyyttä ja pahuutta. Onko säälläkin moraali?

Eikö sää ole kummallinen suuttumuksen kohde. Eihän sade lopeta satamistaan, vaikka olisin sille kuinka vihainen.

Ja mitä pahaa sateessa oikein on. Vesihän on kaiken elämän edellytys.

Jos me jotakin voimme huonosta eli sateisesta säästä ja pimeydestä yleensä syyttää, ovat ne esi-isämme, jotka tulivat juuri pohjoiseen Suomeen.

Sateisia päiviä nyt kerta kaikkiaan on Suomessa enemmän kuin aurinkoisia. On turhaa puida nyrkkiä säiden haltijalle, kun kerran tiedämme jo etukäteen, että Suomessa on sata sateista päivää vuodessa.

Ehkä sää onkin asennekysymys. Kun sateesta ei valita niin hirveästi, alkaa se lopulta tuntua ihan mukavalta asialta.

Menot