Uutiset

Ihmisen itsetunto rakentuu lapsuudessa

Nimenomaan lapsuus on itsetunnon kannalta tärkeää aikaa, korostaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Väestöliitosta. Vaikka itsetunto myöhemmin vaihtelee erilaisten kokemusten takia ja hormonaalisistakin syistä, lapsuudessa kerätty itsetunto on kaiken perusta.

-Se, jolla on hyvä itsetunto, viestittää ulospäin olevansa aika hyvä ihmiseksi. Muita kohdatessaan hän saa hyvää kohtelua. Lapsena hän keskittyy oppimiseen ja leikkimiseen, hän on kiva kaveri, joka ei kiusaa muita eikä tule kiusatuksi, Cacciatore sanoo.

Leppäkosken koulun vanhempainillassa Janakkalassa viime torstaina pitämässään luennossa Cacciatore korosti, että usko itseen ja omaan pärjäämiseen on usein ratkaisevampaa kuin fyysinen terveydentila.

Nuori ihminen tarvitsee itsetuntoa etenkin siinä vaiheessa, kun coolit jengit alkavat houkuttaa.

-Jos nuorella on hyvä itsetunto, hän ei halua ottaa riskejä, koska pitää itseään arvokkaana ja hyvänä kaverina. Jos taas nuori pitää itseään tyhmänä, jos hänellä on ”ei mulla ole välii” -asenne, hän on helppo kohde pillerintarjoajille.

Tyhjä persoonallisuus vie vaikeuksiin

Cacciatore on vastaanotollaan tavannut nuoria, joille ei ole kehittynyt juuri minkäänlaista persoonallisuutta. 17-vuotias tyttö voi ajautua jatkuvasti yhden yön suhteisiin ja vaikeuksiin, minkä jälkeen hän ihmettelee, miksi hänelle aina käy näin.

Vastaavanlaisista tyhjän persoonallisuuden pojista taas on tehty monta iltapäivälehden mainoslööppiä. Jälkikäteen he vain kysyvät ihmeissään, että kuoliks se. ”Enhän mä sitä tarkoittanut. Miten mulle näin kävi?”

Cacciatoren mukaan tällaiset nuoret ovat jääneet vaille sisäistä kasvua.

-Sisäinen vahvuus tulee vuorovaikutuksen ja omien pohdintojen kautta, lastenpsykiatri korostaa.

Sisäistä vahvuutta ei saa tv:stä eikä varsinkaan tietokonepeleistä. Vanhempien kannattaa muistaa, että monet sinänsä arkiset tai jopa kielteisiä tunteita herättävät keskustelut ovat tärkeitä.

-Jos nuori haluaa lisää viikkorahaa, kannattaa kuunnella hänen perustelunsa, sillä nuori on varmasti miettinyt niitä etukäteen. Perusteluja voi kehuakin, vaikka vastaus olisikin, ettei lisärahaa tipu.

Tärkeää pohtia asioita yhdessä

Nykyajan lapset ja nuoret tietävät paljon ja kysyvät usein vaikeita. Cacciatoren mielestä oikeat vastaukset eivät ole tärkeitä, vaan se, että asioita pohditaan yhdessä. Aikuinen voi vaikka todeta, että ”heititpä mielenkiintoisen kysymyksen!”.

Cacciatore korostaa, että lapsen tulisi saada jatkuvasti kokemusta siitä, että hän on vanhemmilleen tärkeä.

Monessa perheessä ensimmäisen lapsen vauvakirja täytetään huolellisesti, toisenkin lapsen kirjaa aloitellaan, mutta kolmannelle sellaista ei enää hankita. Tämä on Cacciatoren mielestä ymmärrettävää, mutta jos kolmas lapsi kysyy, mikä hänen ensimmäisen sanansa on, vanhempien kannattaa keksiä jotain, vaikkei asiasta olisi mitään muistikuvaa.

-Ilman omaa historiaa lapsi tuntee olevansa merkityksetön.

Kohtaamisia ja koskettelua

Pienestä pitäen lapsi nauttii iloisista kohtaamisista ja koskettelusta. Vanhempien ei pidä unohtaa lastensa koskettamista edes siinä vaiheessa, kun nämä murrosiässä sanovat inhoavansa sitä. Vaikka nuori huutaisi: ”Älä lääpi pervo!”.

-Murrosikäistä voi vaikka hieroa tai antaa voimahaleja.
Levoton lapsi tarvitsee paljon koskettelua, ja mikäli hän sitä saa, hänestä tulee aikuisena johtaja.

-Oikeanlainen koskettaminen ei ole nipistelyä, kutittelua eikä tönimistä, vaan painia, halailua ja hierontaa. Painivan lapsen keskittymiskykykin paranee.