Uutiset

Ihmisiähän kaikki ovat, syrjäytyneetkin

Aake Huurresalon mukaan aina on toivoa, mutta jos toivo jostain syystä häviää, sen saa myös palaamaan. Hämeen Sininauhan toiminnanjohtaja toteaa, että jokaisella on se viimeinen pisara, jonka jälkeen lasi alkaa vuotaa yli.

Aake Huurresalo istuu toimistossaan, kuuntelee radiota netin kautta ja miettii rajojaan. Hän on nimittäin törmännyt rajoihinsa tai ainakin käynyt hyvin lähellä rajojaan.

– Voimani vain loppuivat. Jouduin miettimään suhtautumistani ihmisiin ja elämään uusiksi.

Hämeen Sininauhan toiminnanjohtaja ei ala puhua kymmenen vuoden takaisen kriisinsä yksityiskohdista. Hän vain toteaa, että jokaisella on se viimeinen pisara, jonka jälkeen lasi alkaa vuotaa yli.

– Paloin yksinkertaisesti loppuun. Tajusin siinä vaiheessa, että kuka tahansa voi syrjäytyä.

Huurresalo teki nuorisotyötä Vapaakirkon pappina 30 vuotta, kunnes lopetti hommat vuonna 2002. Silloin hän palasi ensimmäiseen ammattiinsa asentajaksi.

Kovin kauan hän ei ehtinyt asentajana olla, sillä Sininauhan edellinen toiminnanjohtaja soitti Huurresalolle ja kysyi, tulisiko hän yhdistykseen miesten työtoiminnan ohjaajaksi.

– En ollut ajatellut, että lähtisin päihdetyöhön. Soitin kuitenkin saman tien pomolleni ja kysyin, voinko lähteä. Sain luvan ja aloitin Sininauhassa seuraavana päivänä ohjaajana ja toiminnanjohtajana.

Jokaisessa on ihmisyys
Sininauhan toiminta perustuu kristilliseen arvopohjaan.

– Ihmisen todellista arvoa ei mitata saavutuksilla, jokaisessa on ihmisyys, Huurresalo sanoo ilman tekopyhyyttä.

Hän toteaa, että moni näkee Sininauhan asiakkaat syrjäytyneinä, mutta hänelle asiakkaat ovat ihmisiä ja kavereita.

– Nykyisin puhutaan muun muassa osatyökykyisistä asiakkaista, mutta kyllä nämä ovat ihmisiä. Tärkeämpää olisi miettiä, miten ihmisiin suhtaudutaan kuin se, millä nimellä heitä kutsutaan.

Huurresalon mukaan yleisesti ajatellaan, että syrjäytyminen on ansaittua ja päihteiden käyttö on oma valinta.

– Joku kestää enemmän vastoinkäymisiä, toisesta taas pienikin asia tuntuu pahemmalta kuin toisesta.

Huurresalon mukaan päihdeongelmaisen on helppo heittäytyä juomaan. Syynä voi olla se, että pomolla oli paha päivä töissä tai se, että on aurinkoinen päivä ja sitä täytyy juhlistaa parilla oluella terassilla.

– Ihminen, jolla on päihdeongelma, ei selviä parilla oluella. Alkoholista riippuvaisella jää putki päälle.

Toivon saa palaamaan
Jos putki jää päälle tarpeeksi usein, voivat työpaikka ja rahat olla vaarassa. Moni Sininauhan asiakas on ne menettänyt. Se ei kuitenkaan ole maailmanloppu.

– Aina on toivoa. Mitä voi enää tehdä, jos ihmiseltä häviää toivo. Toivoa täytyy olla.

Toivon saa palaamaan, jos osaa etsiä apua.

– Ihminen tarvitsee toista ihmistä.

Se ei Huurresalon mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että päihdeongelmaisen lähi-ihmiset pitäisi velvoittaa olemaan hänestä vastuussa. Jokainen on itse vastuussa elämästään. Apua pitäisi kuitenkin kaikkien tarvittaessa saada.

Huurresalo sanoo, ettei kenenkään pitäisi tuomita toista ihmistä. Hänen mielestään ihminen tuomitsee toisessa herkästi omia pimeitä puoliaan; on helppo tuomita toinen, jos ei tunne itseään.

– Yksi tärkeä arvo on hyväksyntä ja se, että uskaltaa kohdata. (HäSa)

Sininauhassa kuunnellaan ja annetaan aikaa
Hämeen Sininauhassa on 17 palkattua työntekijää. Toiminnanjohtaja Aake Huurresalon mukaan työntekijöistä täytyy pitää huolta aivan niin kuin asiakkaistakin.

– Autamme ihmisiä kuuntelemalla ja antamalla heille aikaa.

Työntekijät käyvät läpi mahdollisia ongelmatilanteita päivittäisissä palavereissa ja koulutuksissa. Huurresalo kehuu, että työntekijöiden kesken on hyvä fiilis.

– Työntekijät tulevat hyvillä mielin töihin.

Sininauhalla on toimitiloja Markkulantiellä ja Kauratiellä. Markkulantiellä Sininauha on majaillut vuodesta 2005 lähtien.

Huurresalon mukaan naapurusto ei oikein pitänyt ajatuksesta, että päihdeongelmaisia on muuttamassa naapuriin, mutta alkuvaikeuksien jälkeen ongelmia ei ole juuri ollut.

Kummassakin toimipisteessä on asuntoja, työpajoja, oleskelutiloja ja kirpputori. Ruokailukaan ei maksa paljon.

– Saamme Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta. Viimeksi saimme 84 000 euroa, mutta viitteitä on, että summa on vähenemään päin.

Sininauha jakaa vuosittain 15 000 ruoka-avustuskassia. Avustus on tarkoitettu kenelle vain sitä tarvitsevalle. Ruoka-avun piirissä on tällä hetkellä noin tuhat taloutta.

– Meiltä saa myös talousohjausta. Moni selviää velkajärjestelyistä, vaikka tilanne näyttäisi pahalta.

Huurresalo toteaa, että uudella hallituksella on paljon töitä, jos se aikoo parantaa köyhien ja syrjäytyneiden asioita.

– Kun aloitin tämän työn, hämmästyin, miten tyytyväisiä asiakkaamme kaikesta huolimatta ovat. Keskivertoihmisiin verrattuna meidän ihmisiltä puuttuu paljon.

Päivän lehti

28.1.2020