Uutiset

Ihmisoikeuskomitea väärillä jäljillä

Ympäristöjärjestöt, etunenässään Greenpeace ovat rettelöineet säännöllisesti Ylä-Lapin metsätalouselinkeinoa vastaan. Uusin väliintulo Inarin Nellimin metsäkiistassa on kuitenkin poikkeuksellinen. Hakkuiden jarruttajaksi on valjastettu peräti YK:n ihmisoikeuskomitea.

Metsähallituksen viime keskiviikkoinen päätös keskeyttää Nellimin hakkuut on virstanpylväs, jota ei olisi pitänyt saavuttaa.

Metsähallituksen hakkuut työllistävät Inarissa suoraan 70 henkilöä. Välilliset työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat. Yt-neuvottelut ovat alkamassa.

Kun asialla on YK:n ihmisoikeuskomitea, olisi paikallaan kysyä myös niiden ihmisten ja heidän perheidensä ihmisoikeuksia, joiden työ ja toimeentulo ovat vaarassa. Kuka heitä puolustaa?
Lapin hakkuut on tarkasti harkittava. Myös perusteltua huolta herkän ja haavoittuvaisen luonnon tilasta pitää kantaa, samoin alkuperäiskansojen oikeuksista.

Kiistoihin pitää kuitenkin löytää ratkaisu ensisijaisesti paikallisesti neuvotellen. Viime keväänä alkaneet neuvottelut Metsähallituksen ja saamelaispaliskuntien välillä eivät tuottaneet lopullista ratkaisua, mutta neuvonpitoa on silti jatkettava, ilman ulkopuolista painostusta.

Greenpeace jakaa auliisti paperinostajille omaa käsitystään suomalaisesta metsänhoidosta, mutta kenen etua se palvelee?
Tällä kertaa keskenään vastakkain on saatu myös paikalliset asukkaat. Riidankylvö on helppoa, mutta sovun rakentaminen vaikeaa.

YK:n ihmisoikeuskomitealle valittivat hakkuista kolme Inarin saamelaista poromiestä, joiden mukaan heidän elinkeinonsa porojen talvilaidunalueella vaarantuu.

Sivulauseisiin on jäänyt, että hakkuut perustuvat kestävän metsänhoidon periaatteisiin. Hakkuualue on luokiteltu talousmetsäksi.

Työllisyys ja Lapin elinkeinot ovat metsäkiistojen ensimmäiset kärsijät, mutta hetimiten seuraavana tulee Suomen kansainvälinen maine.

YK:n ihmisoikeuskomitean väliintulo on melkoista liioittelua. Sillä luulisi olevan tähdellisempääkin tekemistä.

Metsähallituksella ei ollut paljon pelivaraa, kun vaatimus tuli kansainvälisesti arvostetulta taholta, jonka mustanpuhuvat ukaasit kohdistuvat yleensä ihmisoikeuksia julmasti ylenkatsoviin hallituksiin ja muihin jokseenkin rikollisiin tahoihin.

Suomessa vähemmistöjen ja myös saamelaisten oikeudet ovat hyvällä tolalla.

Asiassa ei tarvitse hakea vertailukohtaa sen kauempaa kuin Venäjältä. Siellä luonnonvaroja riistetään välittämättä vähääkään siitä kuka alueella sattumoisin on alunpitäen asunut. Ja mitä tekevät ympäristöjärjestöt ja ihmisoikeusaktivistit? Korkeintaan kaukaa nahkeasti paheksuvat.

Uralin taakse Greenpeacen on hankalampi perustaa metsäleirejään kuin Nellimiin. Ivalon lentokenttä on lähellä, joten saksalaiset toimittajatkin pääsevät vaivatta paikalle.