Uutiset

Iiro Viinanen perussuomalaisista: Bluffia koko juttu!

– Mistä nyt yhtäkkiä olisi maailmaan syntynyt sellainen guru, joka kaatamalla kaiken vanhan voisi rakentaa ihanneyhteiskunnan tai korjata vanhan rakenteen ongelmat, kysyy entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen perussuomalaisista.

Talouden Viinanen laittaisi kuntoon antamalla ministeriöille mahdollisuuden sopeuttaa menonsa annettuihin raameihin itse – ja jos se ei onnistu, niin sitten supistamalla valtiovarainministerin johdolla.

”Bluffia!”
– Bluffia koko juttu, kommentoi kokoomuksen entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen punnitessaan puolueasetelmia vaalien alla.

Bluffilla ei Viinasen kokemusten mukaan pärjätä, kun Suomi on vedettävä talouskasvuun ja velkaantuminen käännettävä laskuun. Viinanen myöntää, että perussuomalaisten on helppo kalastella kansaa taakseen ja syytkin ovat selvät.

– Suuryritysten johtajat ovat olleet tekemässä kyseenalaista vaalityötä, kun suunnaton ahneus ja oman edun tavoittelu on paljastunut julkisuuteen.

Jopa porvarillisten äänestäjien usko entisiin perusarvoihin on joutunut koville. Suuryritysten johtajat ovat käyttäneet mielikuvituksellisia keinoja alentaakseen verotusta, laatiakseen riskittömiä tulospalkkausjärjestelyitä ja vaatiakseen palkan lisäksi bonuksia, optio-ohjelmia ja osakepalkkio-ohjelmia. Edes peruspalkan kehitys ei kestä lähempää tarkastelua.

– Eräät puolueet ovat antaneet katteettomia lupauksia äänestäjille, osa ei ole sanonut suoraan mitään. Useimmat puolueet ovat hirttäytyneet ehdottomiin kantoihin veronkorotuksista, leikkauksista ja etuuksien kaventamisesta. Ulkopuolisten on mahdoton edes aavistaa hallitusohjelman laadinnan vaikeutta, Viinanen arvioi.

– Toisaalta, kyllä markkinavoimat pistää typeryyden aisoihin, jollei jälkeä ala syntyä. Yhdessä yössä syntyy ihmeitä, kun on pakko, sanoo Viinanen naurahtaen ja vanhoja kokemuksiaan muistellen.

Velkaantuminen saatava kuriin
Vaalien jälkeen koottavalla hallituksella on edessä tuskainen tehtävä. Suomi ajautuu Iiro Viinasen mielestä helposti yhtä kurjaan jamaan kuin Kreikka ja Irlanti, jollei uusi hallitus pysty luomaan talouskasvua ja käyttämään nykyistä tiukemmin menojen leikkauksia ja verojen korotuksia.

Viinanen sanoo, että nyt ei näpertely auta. Hän vaatii tuntuvia toimenpiteitä.

– On kajottava perusteettomiin veroetuuksiin, jotka pistävät suun auki jokaiselta etuusluetteloa tarkastelevalta. Siinä näkyy monen puolueen omilleen veto räikeällä tavalla. Niihin vaan rohkeasti kiinni.

– Sossun luukkukin on turhan höyli, väittäköön kuka mitä tahansa. Työnteko on oltava aina etusijalla ja tukiraha vasta viimeinen vaihtoehto.

Nykyinen hallitus ja eduskunta eivät juuri saa kehuja kokoomuksen konkarilta, jota valtiontalouden velkaantuminen hirvittää. Koko vaalikauden ajan hallitus on keskittynyt keskustan vaalirahasotkujen käsittelyyn, naissotkujen seurantaan ja kansan kannalta epäoleellisten asioiden käsittelyyn.

– Velkaantuminen olisi jo pitänyt saada ainakin supistuvalle uralle. Hallitus ei ole tehnyt mitään hillitäkseen velan kasvua. Seuraavan hallituksen onkin ensi töikseen pakko lisätä yritteliäisyyttä eli käytännössä työpaikkoja, lisätä valtion tuloja ja samalla leikata menoja.

Viinanen päästää kuitenkin puoluetoverinsa muita kevyemmällä kritiikillä. Jyrki Katainen (kok.) hoitaa taidolla vaikeaa tehtävää. Viinanen kehuu myös Alexander Stubbia (kok.) ja toteaa loppilaisessa, toiselle kaudelle pyrkivässä kansanedustaja Timo Heinosessa (kok.) olevan ministeripotentiaalia.

Leikkaukset ja veronkorotukset selviö
Edellisen laman aikana, vuonna 1991 aloittaneen hallituksen valtiovarainministeri käyttäisi nyt samoja keinoja kuin aikanaan. Nyt pitäisi antaa ministeriöille mahdollisuus sopeuttaa menonsa annettuihin raameihin, ja jos se ei onnistu, tehdään supistukset valtiovarainministerin johdolla.

Viinanen nostaisi kerralla pääomaveroa viidellä prosentilla eikä laskisi yhteisöveroa lainkaan. Budjetista pitäisi leikata kahtena perättäisenä vuonna viisi prosenttia eli yhteensä 10 prosenttia nykytasosta.

– Muutosten pitää tuntua, jotta sillä on jotakin vaikutusta valtion tuloihin. Pienet korotukset ovat turhaa näpertelyä. Säästöjä ei synny myöskään viilailemalla eri ministeriöiden menoja. On pantava ministeriöt itse kuromaan kokoon budjetistaan 15 prosentin säästöt.

Menojen leikkausten lisäksi tarvitaan kuntaliitoksia. Päällekkäisestä byrokratiasta päästään nyt kivutta eroon, kun suurten ikäluokkien eläköityminen vähentää luonnollisen poistuman avulla kuntien virkamieskuntaa.

Työn verottamisen kiristämistä Viinanen ei kannata.

Kansanedustajuus ei ole ikuista
Menojen leikkaukset koskivat koko kansaa Iiro Viinasen valtiovarainministerinä ollessa. Tuolloin puhuttiin yhteiskunnan olevan rakennemuutoksen kourissa ja hoidettiin tilannetta kiristämällä verotusta ja leikkaamalla sosiaaliturvaa.

Iiro Viinanen muistuttaa, että tilanne on nyt 1990-lukuakin pahempi. Jos tuolloin Suomen velkamäärä kasvoi laman aikana 420 miljardiin markkaan eli 70 miljardiin euroon, tänä vuonna velan arvioidaan yltävän jo 87 miljardiin euroon.

Vuonna 2008 alkanut lama oli nopea ja syvä, mutta Viinanen katsoo pahimman yli päästyn jo nopeasti. Nyt on taisteltava valtiontalouden uskottavuuden puolesta. Jollei hallitus kykene suitsimaan velkaantumista, Viinanen pelottelee Suomen joutuvan markkinatalouden silmissä samaan kastiin Kreikan ja Irlannin kanssa.

Iiro Viinanen arvostelee jyrkästi velan varassa elämistä. Puheet valtion velan maksamisesta talouden kasvulla ovat Iiro Viinasen mukaan suoranaista haihattelua ja harhaanjohtamista. Hän laskee, että hyvien kasvuvuosien 1998-2008 aikana valtion velkaa pystyttiin lyhentämään vain 13 miljardia euroa, vaikka bkt:n kasvu vaihteli erinomaisten 5-8 prosentin välillä

– Budjetin tasapainotus on vaikeaa, mutta päättäjät on valittu päättämään eikä turvaamaan omaa edustajan paikkaansa. Ei kansanedustajuus saa olla koko elämäntyö, vaikka joskus siltä näyttääkin. Pitäisi muistaa, että oman edun edelle tulee aina asettaa koko maan etu eikä joku nurkkakuntaisuus. (HäSa)

Iiro Viinanen, kok, kansanedustaja 1983-1996, valtiovarainministeri vuosina 1991-1996
Suurin saavutus omasta mielestä: ”Ei minulla mitään suurta saavutusta ole ollut. Olen tehnyt sen mitä on tarvittu.”

Tästä hänet muistetaan: Oli yhdessä valtiovarainministeriön virkamiehen Raimo Sailaksen kanssa esittämässä vuonna 1991 valtion menojen leikkauspakettia, joka supisti kansalaisten työttömyyspäivärahaa, lapsilisiä ja muita etuisuuksia. Samalla otettiin lakimuutoksella käyttöön ylimääräinen palkoista perittävä ja työnantajilta kerättävä kelamaksun korotus eli piiskavero.

Politiikan tärkeimpänä tavoitteena ei ollut talouden elvyttäminen ja työllisyyden hoito, vaan kustannustason ja julkisten menojen alentaminen. Työttömyys oli vuosina 1992-1997 12 prosentin luokkaa. Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuosina 1990-1998 kaikkiaan 57 miljardiin euroon.

Työntekijöiden uskottiin taipuvan nollalinjan ja jopa miinusmerkkisiin palkkaratkaisuihin säilyttääkseen yrityksen kannattavuuden, jolloin taas työnantajapuoli olisi valmis luomaan uusia työpaikkoja. Tällöin puhuttiin työn kustannusvaikutusten leikkaamisesta. Iiro Viinanen oli mukana kannustamassa työntekijöitä eroamaan ammattiyhdistyksistä ja liittymään yksityisiin työttömyyskassoihin.

Parkinsonin tauti pysyy kurissa
Iiro Viinanen (67v.) jätti politiikan vuonna 1996. Tuolloin hän siirtyi neljäksi vuodeksi vakuutusyhtiö Pohjola Oyj:n pääjohtajaksi ja oli muuttanut perheineen Helsinkiin jo ministeriksi tultuaan. Pääjohtajuuden ohella hän istui Kone Oy:n, UPM-Kymmenen, Instrun, Nokian, YIT:n ja Orionin hallituksissa, mutta on vetäytynyt 65-vuotta täytettyään viimeisistäkin tehtävistä.

Vuonna 2000 Iiro Viinanen sairastui parantumattomaan Parkinsonin tautiin ja jäi työstään sairauseläkkeelle. Tauti on toistaiseksi pysynyt hyvin kurissa eikä taudista tietämätön edes huomaa oireita.

– Kymmenet ja taas kymmenet ihmiset oat soitelleet ja kyselleet halunneet keskustella kohtalotoverin kanssa.En minä muuten osaa autaa kuin kuuntelemalla, mutta jos se auttaa, siihen löytyy aina aikaa. Se tuntuu itsestäkin hyvältä, sanoo Viinanen.

Iiro Viinanen kertoo kuitenkin, ettei elämä Parkinsonin kaverina ole kuitenkaan kovin ihanaa, vaikka muulta näyttäisikin.

Lääkityksen ohella sairauden hoito vaatii säännöllistä voimistelua ja liikuntaa. Iiro Viinanen väittää olevansa laiska jumppaamaan, mutta hiihtää ja kävelee paljon ja mielellään. Lenkkimaasto vaihtui Helsingin puistoista jo vuonna 2007 Lahteen Vesijärven rantamaisemiin.