Uutiset

Ilmaa Finnairin siipien alle

Lentoyhtiöt ovat toipuneet hitaasti viime vuosien syöksykierteestä. Terrori-iskut pelästyttivät aikanaan pahasti lentomatkustajia, joita sittemmin ovat koneisiinsa haalineet markkinoille rynnänneet halpalentoyhtiöt. Hintojen lasku on lisännyt lentomatkustajien määriä, mutta samalla bisnes on kärsinyt.

Osansa iskuista on saanut myös Finnair, jonka päätymistä jonkin ison ulkomaisen lentoyhtiön kainaloon on ennakoitu pitkään. Ilmaa siipien alla on kuitenkin riittänyt ja riittää toivottavasti uusissakin turbulensseissa.

Valtio tekee omistuspäätöksiään, ei yksin isänmaallisuudesta, vaan pääasiassa kylmin taloudellisin perustein ja niin kuuluukin. Ei ole kiveen hakattua, että valtion tulee jalostaa rautaa tai harjoittaa pankkitoimintaa, surkeasti hoidetusta telebisneksestä puhumattakaan.

Finnair on kauppa- ja teollisuusministeriön papereissa ”markkinaehtoisesti toimiva, erityisen silmälläpidon alainen yritys”.

Finnair on pyristellyt talouttaan terveemmäksi pari vuotta jatkuneilla säästötalkoilla. Työpaikat ennen yli 10 000 työntekijän konsernissa ovat vähentyneet noin 1 500:lla.

Vaikka bisnes on maailmanlaajuinen, ei ole ollenkaan vähäpätöistä, mitä suomalaiset ”illaksi kotiin” -lehtoyhtiöstään ajattelevat.

Jos kansalaisilta tänään kysyttäisiin, olisiko valtion luovuttava omistuksestaan Finnairissa, olisi vastaus varma: ei olisi.

Aasian luonnonkatastrofi oli monin tavoin kohtalokas. Inhimillisiä tai edes kaikkia taloudellisia vaikutuksia ei käsityskyky riitä arvailemaan.

Moni muukin uutisten lamauttama taisi huokaista: onneksi on Finnair.

Finnairin toiminta oli kaikkien käytettävissä olevien tietojen mukaan sellaista, etteivät suomalaiset halua luopua lentoyhtiöstään.

Kansallinen lentoyhtiö lunasti paikkansa kuten kansallisen lentoyhtiön kuuluukin.

Finnair toimi jo silloinkin, kun ulkoministeriön virkamiehet vielä miettivät. Sinivalkoiset siivet eivät jääneet maahan.

Jos suomalaiset tunnustavat väriä, he tekevät oman valintansa Finnairin kohtalosta päättäessään, minkä yhtiön koneilla maailmalle lentävät.

Halpalentoyhtiöt voivat viedä Eurooppaan muutamalla kympillä, mutta Finnair on osoittanut, että yksin rahan ei tarvitse aina ratkaista.

Mäkihyppääjä Janne Ahonen, ”Finn-Air” eli kotimaisittain ”Rane”, on Finnairin paras mainosmies urheilua seuraavan Keski-Euroopan silmissä, vaikka korkealla mäkitaivaalla liitävä lahtelainen hymyilee harvoin ja lentää vielä harvemmin kotiin asti.

Kypärä pysyy silmiinpistävän visusti Ahosen päässä, vaikka varsinaista loukkaantumisvaaraa ei palkintokorokkeen keskipaikalla tiettävästi olekaan. Sinisessä kypärässä lukee selvästi erottuvin valkoisin kirjaimin mäkimaajoukkueen pääsponsorin nimi.

Lentoyhtiölle mahdollisimman pitkälle ponnistavat mäkimiehet ovat mainioita mannekiineja siitäkin huolimatta, että pitkät hypyt päättyvät usein rumanpuoleiseen tasajalka-alastuloon.