Uutiset

Ilmakehässä ei ole ollut yhtä paljon hiilidioksidia kuin nyt kolmeen miljoonaan vuoteen

Tuolloin plioseenikaudella valtamerten pinta oli 20 metriä korkeammalla ja Etelämantereella kasvoi puita.
Tutkimusmatkailija Etelämantereen Ellsworthin vuorilla marraskuussa 2018. Kolme miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella kasvoi vielä puita. Kuva: FELIPE TRUEBA
Tutkimusmatkailija Etelämantereen Ellsworthin vuorilla marraskuussa 2018. Kolme miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella kasvoi vielä puita. Kuva: FELIPE TRUEBA

Maapallon ilmakehässä ei ole viimeisten kolmen miljoonan vuoden aikana ollut koskaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin nykyään.

Silloin Grönlanti oli enimmäkseen vihreä, valtamerten pinta 20 metriä korkeammalla kuin nykyisin ja Etelämantereella kasvoi puita.

Asiasta kertovan tutkimuksen on tehnyt Potsdamin ilmastonmuutosta tutkiva instituutti Saksassa ja siitä kertoo uutiskanava CNN.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli viimeksi yhtä korkealla kuin nyt plioseenikaudella 2,6–5,3 miljoonaa vuotta sitten. Nyt CO2-pitoisuudet ovat jatkuvassa nousussa ihmiskunnan päästöjen vuoksi.

Nykyisin ilmakehässä oleva hiilidioksidin määrä on “luonnotonta”, sanoo tutkimusta johtanut Matteo Willeit CNN:lle.

Simulaatoiden mukaan CO2-pitoisuuksien pitäisi olla nyt 280 ppm (miljoonasosaa), mutta ne ovat nykyisin 410 ppm ja nousu jatkuu.

Willeitin mukaan maapallon keskilämpötilat ovat nousemassa nopeammin kuin milloinkaan sitten plioseenikauden.

Plioseenikauden jälkeen lämpötilat eivät ole ylittäneet esiteollisen ajan lämpötilan yli kahdella celsiusasteella. Nyt olemme matkalla kohti neljän celsiusasteen nousua vuoteen 2100 mennessä, ellei päästöjä saada kuriin.

Ihmiskunta on menossa kohti ennen kokematonta aikaa ilmaston muuttuessa hiilidioksidin lisääntymisen vuoksi.

Merten pinnat voivat nousta pari metriä

Mikäli CO2-tasot ja lämpötilat jatkavat nousuaan, “planeettamme muuttuu” ja merten pinnat nousevat metristä kahteen seuraavien 200 vuoden aikana, Willeit sanoo.

Jo aiemmissakin tutkimuksissa on todettu, että CO2-tasomme on korkein sitten plioseenikauden. Potsdamin tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa on kuitenkin ensimmäinen, jossa on vertailtu merenpohjan sedimenttiä jääkerrosten paksuuteen ja käytössä ovat olleet entistä edistyneemmät mallit.

Plioseenikaudella arktisen alueen lämpötilat olivat 14 celsiusastetta korkeammalla kuin nykyisin.