fbpx
Uutiset

Ilmastokriisin voimistamat sään ääri-ilmiöt niittivät tuhoa kymmenien miljardien eurojen edestä vuonna 2020

Koronavirus hallitsi otsikoita koko kuluneen vuoden, mutta 2020 muistetaan myös toinen toistaan seuranneista luonnonkatastrofeista.
Lapset leikkivät sateen jälkeen vedessä Pakistanin Karachissa heinäkuussa. Tulvat nousivat suuren osaan kaupunkia. Kuva: REHAN KHAN
Lapset leikkivät sateen jälkeen vedessä Pakistanin Karachissa heinäkuussa. Tulvat nousivat suuren osaan kaupunkia. Kuva: REHAN KHAN

Ihmiset maksoivat kovan hinnan ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä myös vuonna 2020. Luonnonkatastrofeissa kuoli tuhansia ihmisiä ja kymmenet tuhannet menettivät kotinsa. Yksikään maailmankolkka ei välttynyt katastrofeilta, joilla on yhteys maapallon lämpenemiseen.

Brittiläinen kehitys- ja avustusjärjestö Christian Aid listasi kymmenen kalleinta vuonna 2020 tapahtunutta katastrofia. Raportista kertoi BBC.

Luonnonkatastrofien hintalappu vakuutusjärjestöille oli noin 115 miljardia euroa, siis kaksi kertaa niin paljon kuin Suomen valtio käytti rahaa tänä vuonna.

Vapaaehtoinen kantoi pensaspalossa kärsinyttä koalakarhua turvaan Australiassa viime tammikuussa. Itä-Australian palot olivat historian tuhoisimmat. Kuva: DAVID MARIUZ
Vapaaehtoinen kantoi pensaspalossa kärsinyttä koalakarhua turvaan Australiassa viime tammikuussa. Itä-Australian palot olivat historian tuhoisimmat. Kuva: DAVID MARIUZ

Vain vakuutettu omaisuus laskettu

Christian Aid muistuttaa, että luvut eivät vastaa todellisia tuhoja, koska ne on koottu vain vakuutetusta omaisuudesta.

Aasian maat joutuivat listan katastrofeista kuuden kohteeksi. Tulvat aiheuttivat Kiinassa ja Intiassa yli 32 miljardin euron tuhot.

Trooppiset hirmumyrskyt ja maastopalot tekivät Yhdysvalloissa tuhoja lähes 50 miljardin euron arvosta.

Hirmumyrskyn nostattamat tulvat vaurioittivat tieverkostoa Meksikossa viime heinäkuussa. Kuva: Andres Landa
Hirmumyrskyn nostattamat tulvat vaurioittivat tieverkostoa Meksikossa viime heinäkuussa. Kuva: Andres Landa

Koronapandemian helpotus marginaalinen

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen osuus sään ääri-ilmiöissä on suuri ja kasvaa entisestään. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina koemme enemmän ja entistä rajumpia katastrofeja.

Koronapandemia näkyi pudotuksena kasvihuonekaasupäästöissä, mutta vaikutukset lämpenemiseen jäävät minimaalisiksi. Tämän vuoden päästöalenema vähentää lämpenemistä 0,01 asteella vuoteen 2050 mennessä.

YK:n joulukuun alussa julkaiseman raportin mukaan maailman keskilämpötilan nousu uhkaa nykyisessä päästökehityksessä karata vuosisadan loppuun mennessä kolme astetta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen sijaan.

– Aivan kuten vuonna 2019, myös 2020 ihmiset kokivat toinen toistaan tuhoisampia sään ääri-ilmiöitä. Ja nyt lämpötila on noussut yhden asteen, sanoi ilmastontutkija Sarah Perkins-Kirkpatrick Uuden Etelä-Walesin yliopistosta Australiasta.

Kolme astetta lämpimämmässä maailmassa laajat alueet ovat muuttuneet asuinkelvottomiksi ja joukkosukupuutto on hävittänyt useita eliölajeja. Tällä hetkellä noin 275 miljoonan ihmisen arvioidaan asuvan alueilla, joita uhkaa merenpinnan nousu.

68-vuotias Michiko Kawano kuvattiin heinäkuussa evakuointikeskuksessa, minne hän oli paennut kotikylänsä Sakamoton rankkasateita ja tulvia. Kuva: KIMIMASA MAYAMA
68-vuotias Michiko Kawano kuvattiin heinäkuussa evakuointikeskuksessa, minne hän oli paennut kotikylänsä Sakamoton rankkasateita ja tulvia. Kuva: KIMIMASA MAYAMA

Aasia kärsi tulvista ja sykloneista

Aasiassa vuosittaisten monsuunisateiden kausi oli keskimääräistä sateisempi, mikä voimisti myrskyjä. Esimerkiksi Intiassa tulvat jatkuivat useamman kuukauden ja niissä kuoli yli 2 000 ihmistä.

Kiinalle tulvakausi aiheutti valtavat 26 miljardin euron taloudelliset tappiot, mutta ihmishenkiä menetettiin huomattavasti vähemmän. Tulvissa kuoli 278 ihmistä.

Pitkäkestoisten katastrofien lisäksi Aasiassa oli myös myrskyjä, jotka tekivät paljon tuhoa lyhyessä ajassa. Sykloni Amphan iski toukokuussa Bengalinlahdella ja aiheutti muutamassa päivässä noin 16 miljardin dollarin vahingot.

Amphan oli voimakkain sykloni, joka Bengalinlahdella on koskaan havaittu ennen monsuunikautta. Sillä epäillään olevan yhteys merialueilla tehtyihin 30–33 asteen lämpöennätyksiin.

Sykloni Amphan tuhosi koteja Bengalinlahdella viime toukokuussa. Intialaisen Bokkhalin kylän asukkaat oli pelastettu raunioista. Kuva: PIYAL ADHIKARY
Sykloni Amphan tuhosi koteja Bengalinlahdella viime toukokuussa. Intialaisen Bokkhalin kylän asukkaat oli pelastettu raunioista. Kuva: PIYAL ADHIKARY

Sateisuus mahdollistaa heinäsirkkaparvia

Itä-Afrikan tuhoa kylväneet heinäsirkkaparvet on myös yhdistetty lämpenemisen aiheuttamiin tavallista suurempiin sademääriin. Heinäsirkkaparvia on havaittu myös Lähi-idän maissa.

Eurooppa ei välttynyt sään ääri-ilmiöiltä: Ciara-myrsky runnoi helmikuussa useita maita ja aiheutti 14 ihmisen kuoleman.

Varakkaimpien maiden osuus listalla korostuu, koska niissä on katastrofien tuhottavaksi arvokkaampaa omaisuutta.

Christian Aidin raportti muistuttaa, että vaikka Etelä-Sudanin tulvat eivät ole kymmenen tuhoisimman katastrofin listalla, niillä on ollut valtava vaikutus alueen asukkaiden elämään. Tulvissa tuhoutui vuoden sato.

Mies yritti karkottaa heinäsirkkaparvea Keniassa tammikuussa. Heinäsirkkojen tuhot Afrikan sarven viljelyalueilla olivat pahimmat 25 vuoteen. Kuva: DAI KUROKAWA
Mies yritti karkottaa heinäsirkkaparvea Keniassa tammikuussa. Heinäsirkkojen tuhot Afrikan sarven viljelyalueilla olivat pahimmat 25 vuoteen. Kuva: DAI KUROKAWA

Kalleimmat katastrofit 2020

1. Atlantin hurrikaanikausi kesä-marraskuussa (Yhdysvallat ja Väli-Amerikka, n. 33 miljardia euroa)

2. Kiinan tulvat kesä-lokakuussa (n. 26 miljardia euroa)

3. Yhdysvaltojen itärannikon maastopalot syys-lokakuussa (n. 16 miljardia euroa)

4. Amphan-sykloni toukokuussa ( Intia, Sri Lanka, Bangladesh, n. 16 miljardia euroa)

5. Intian tulvat heinä-elokuussa (n. 8 miljardia euroa)

6. Heinäsirkkaparvet tammi-helmikuussa Itä-Afrikassa (n. 7 miljardia euroa)

7. Ciara-myrskyt helmikuussa ja Alex-myrsky lokakuussa (Eurooppa, n. 5 miljardia euroa)

8. Australian pensaspalot 2019-2002 (n. 4,1 miljardia euroa)

9. Kyushun tulvat Japanissa heinäkuussa (n. 4,1 miljardia euroa)

10. Pakistanin tulvat elo-syyskuussa (n. 1,2 miljardia euroa)

Palomiehet yrittivät hillitä maastopaloja Kaliforniassa lokakuussa. Kuva: ETIENNE LAURENT
Palomiehet yrittivät hillitä maastopaloja Kaliforniassa lokakuussa. Kuva: ETIENNE LAURENT

Menot