Ilmastokriisin voimistamat sään ääri-ilmiöt niittivät tuhoa kymmenien miljardien eurojen edestä vuonna 2020

Ihmiset maksoivat kovan hinnan ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä myös vuonna 2020. Luonnonkatastrofeissa kuoli tuhansia ihmisiä ja kymmenet tuhannet menettivät kotinsa. Yksikään maailmankolkka ei välttynyt katastrofeilta, joilla on yhteys maapallon lämpenemiseen.

Brittiläinen kehitys- ja avustusjärjestö Christian Aid listasi kymmenen kalleinta vuonna 2020 tapahtunutta katastrofia. Raportista kertoi BBC.

Luonnonkatastrofien hintalappu vakuutusjärjestöille oli noin 115 miljardia euroa, siis kaksi kertaa niin paljon kuin Suomen valtio käytti rahaa tänä vuonna.

Vain vakuutettu omaisuus laskettu

Christian Aid muistuttaa, että luvut eivät vastaa todellisia tuhoja, koska ne on koottu vain vakuutetusta omaisuudesta.

Aasian maat joutuivat listan katastrofeista kuuden kohteeksi. Tulvat aiheuttivat Kiinassa ja Intiassa yli 32 miljardin euron tuhot.

Trooppiset hirmumyrskyt ja maastopalot tekivät Yhdysvalloissa tuhoja lähes 50 miljardin euron arvosta.

Koronapandemian helpotus marginaalinen

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen osuus sään ääri-ilmiöissä on suuri ja kasvaa entisestään. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina koemme enemmän ja entistä rajumpia katastrofeja.

Koronapandemia näkyi pudotuksena kasvihuonekaasupäästöissä, mutta vaikutukset lämpenemiseen jäävät minimaalisiksi. Tämän vuoden päästöalenema vähentää lämpenemistä 0,01 asteella vuoteen 2050 mennessä.

YK:n joulukuun alussa julkaiseman raportin mukaan maailman keskilämpötilan nousu uhkaa nykyisessä päästökehityksessä karata vuosisadan loppuun mennessä kolme astetta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen sijaan.

– Aivan kuten vuonna 2019, myös 2020 ihmiset kokivat toinen toistaan tuhoisampia sään ääri-ilmiöitä. Ja nyt lämpötila on noussut yhden asteen, sanoi ilmastontutkija Sarah Perkins-Kirkpatrick Uuden Etelä-Walesin yliopistosta Australiasta.

Kolme astetta lämpimämmässä maailmassa laajat alueet ovat muuttuneet asuinkelvottomiksi ja joukkosukupuutto on hävittänyt useita eliölajeja. Tällä hetkellä noin 275 miljoonan ihmisen arvioidaan asuvan alueilla, joita uhkaa merenpinnan nousu.

Aasia kärsi tulvista ja sykloneista

Aasiassa vuosittaisten monsuunisateiden kausi oli keskimääräistä sateisempi, mikä voimisti myrskyjä. Esimerkiksi Intiassa tulvat jatkuivat useamman kuukauden ja niissä kuoli yli 2 000 ihmistä.

Kiinalle tulvakausi aiheutti valtavat 26 miljardin euron taloudelliset tappiot, mutta ihmishenkiä menetettiin huomattavasti vähemmän. Tulvissa kuoli 278 ihmistä.

Pitkäkestoisten katastrofien lisäksi Aasiassa oli myös myrskyjä, jotka tekivät paljon tuhoa lyhyessä ajassa. Sykloni Amphan iski toukokuussa Bengalinlahdella ja aiheutti muutamassa päivässä noin 16 miljardin dollarin vahingot.

Amphan oli voimakkain sykloni, joka Bengalinlahdella on koskaan havaittu ennen monsuunikautta. Sillä epäillään olevan yhteys merialueilla tehtyihin 30–33 asteen lämpöennätyksiin.

Sateisuus mahdollistaa heinäsirkkaparvia

Itä-Afrikan tuhoa kylväneet heinäsirkkaparvet on myös yhdistetty lämpenemisen aiheuttamiin tavallista suurempiin sademääriin. Heinäsirkkaparvia on havaittu myös Lähi-idän maissa.

Eurooppa ei välttynyt sään ääri-ilmiöiltä: Ciara-myrsky runnoi helmikuussa useita maita ja aiheutti 14 ihmisen kuoleman.

Varakkaimpien maiden osuus listalla korostuu, koska niissä on katastrofien tuhottavaksi arvokkaampaa omaisuutta.

Christian Aidin raportti muistuttaa, että vaikka Etelä-Sudanin tulvat eivät ole kymmenen tuhoisimman katastrofin listalla, niillä on ollut valtava vaikutus alueen asukkaiden elämään. Tulvissa tuhoutui vuoden sato.