Uutiset

Ilmastolakkoileville suomalaisnuorille tukea tiedeyhteisöltä – Yli 300 akateemikkoa allekirjoitti tukikirjeen: “Vähintä mitä voimme tehdä”

Tuhannet nuoret ympäri Eurooppaa lintsaavat koulusta perjantaisin ja vaativat päättäjiä reagoimaan nykyistä nopeammin ilmastokriisiin. Suomalainen tiedeyhteisö antaa tukea lakkoileville lapsille ja nuorille.
Marraskuussa ilmastolakkoilijat osoittivat mieltään eduskuntatalon edessä. Kuvaaja: Jaana Mattila

Yli 300 suomalaisen akateemisen yhteisön jäsentä allekirjoitti viikonlopun aikana tiedeyhteisön ilmastolakkolaisille osoittaman tukikirjeen.

Lakkoilijoiden ajatuksena on, että koulussa istuminen ei kannata, mikäli aikuiset tuhoavat heidän tulevaisuuttaan kieltäytymällä vahvan ilmastopolitiikan toteuttamisesta.

Perjantaina julkaistusta tukikirjeestä vastasi Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana toimiva Roope Kaaronen.

– Lapset ja nuoret osoittavat oikeutetusti mieltään siitä, millaisen maailman me aikuiset olemme jättämässä heille. Vähintä mitä voimme tehdä, on osoittaa tukemme ilmastolakkoilijoille. Olen itse ollut myös mukana lakkoilemassa eduskuntatalon portailla, Kaaronen toteaa tiedotteessa.

Kaarosen lisäksi tukikirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, professori Leif Schulman, Sitran johtaja Mari Pantsar ja Suomen ympäristökeskuksen Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Brittilehti The Guardianin mukaanyli 200 brittitutkijaa allekirjoitti viime viikolla vastaavan tukikirjeen.

Kapinointi sai alkunsa Ruotsista

Ilmastolakko sai alkunsa viime vuoden elokuussa, kun 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg tympääntyi poliitikkojen toimettomuuteen ja aloitti koululakon.

Hän alkoi osoittaa mieltään joka perjantai Ruotsin parlamenttitalon edessä. Thunberg kieltäytyi palaamasta kouluun, kunnes poliitikot ottaisivat vastuuta ilmastokriisistä.

Sen jälkeen ilmastolakko on levinnyt Belgiaan, Saksaan ja Hollantiin, ja viime perjantaina mukaan lähtivät ranskalaiset ja brittiläiset nuoret.

Myös suomalaisopiskelijat ovat liittyneet kapinoitsijoiden joukkoon. Tähän mennessä lakkoja on järjestetty ainakin Helsingissä, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Salossa, Oulussa, Forssassa, Jokioisissa, Jyväskylässä ja Pietarsaaressa.

Tuhannet nuoret ympäri Eurooppaa vaativat nyt päättäjiä reagoimaan nykyistä nopeammin ilmastonmuutokseen.

Tukikirjeen tavoitteena tuhat nimeä ennen maailmanlaajuista ulosmarssia

Ilmastolakkoilijoiden suunnitelmissa on järjestää 15. maaliskuuta globaali ilmastolakkopäivä, jonka tarkoituksena on koululaisten ulosmarssi ympäri maailman.

Huhtikuun 5. päivä Suomessa järjestetään opiskelijoiden ilmastolakko.

Kaarosen mukaan tiedeyhteisö Suomessa ja koko maailmassa on erittäin hyvin verkostoitunut.

– En ihmettelisi, vaikka näkisimme pian tukikirje-trendin leviävän tutkijoiden keskuudessa ympäri maailmaa. Tukikirje ja sen allekirjoittaneiden nimet julkaistaan ennen maaliskuun globaalia ilmastolakkopäivää. Tavoitteena on kerätä tuhat nimeä.