Uutiset

Ilmastonmuutoksessa puhutaan liikaa syntipukeista ja kieltämisestä – arjessa ratkaisee, miten sopeudumme ikuiseen marraskuuhun

Väittely ilmastonmuutoksesta väsyttää, koska sen varjolla ollaan koko ajan kieltämässä yhtä ja määräämässä toista. Märät faktat ovat kaikkien koettavissa, kirjoittaa Vanessa Valkama.
Kuva: -
Kuva: -

Puhutaan vaihteeksi hetki säästä.

Täällä etelässä koko talvi on ollut pilkkopimeää tihkusadetta ja hämmentävän korkeita lämpöasteita. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuussa Suomessa on ollut paikoin jopa kymmenen astetta tavallista lämpimämpää, ja etelässä lunta on poikkeuksellisen vähän.

Talvi on peruttu, tai ainakaan se ei pääse kunnolla käyntiin ennen kevään alkua.

Yksittäinen leuto talvi ei ole merkki ilmaston lämpenemisestä sen enempää kuin yksi kylmä kesä todistaa ilmastonmuutoksen huuhaaksi. Sää on takinkääntäjä.

Ilmatieteen laitos muistuttaa, että leudotkin talvet kuuluvat Suomen ilmastoon. Lauhat talvet kuitenkin yleistyvät ja kylmistä tulee harvinaisempia, koska ilmastonmuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä.

Maastopalot ja talven pimeys yleistyvät

Kun pohjoinen menetti talven, toinen pallonpuolisko syttyi tuleen. Poliitikot ovat kiistelleet Suomessa asti siitä, ovatko Australian ennätysmäiset metsäpalot ilmastonmuutoksen syytä.

On totta, ettei ilmastonmuutos sytytä metsäpaloja itsestään. Myös se on totta, että viime vuosi oli Australiassa kuivin ja lämpimin 120 vuoteen. Siksi palot ovat levinneet laajemmalle kuin koskaan.

Australian ilmatieteen laitoksen mukaan ennätyskuumat vuodet ovat koko ajan todennäköisempiä, koska lämpötila on noussut asteella vuodesta 1910. Etelä-Australia on muuttunut 10–15 prosenttia kuivemmaksi parissakymmenessä vuodessa. Tämä nostaa tutkimusten mukaan sen todennäköisyyttä, että maastopaloja syttyy aiempaa helpommin ja ne leviävät rajummin.

Samalla tavalla Suomen ilmasto on muuttunut ja muuttuu niin, että talvet tuntuvat ikuiselta marraskuulta tulevaisuudessa yhä useammin. Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpötilat nousevat ja sademäärät kasvavat enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Ilmiöt yleistyvät, vaikka silmät laittaisi kiinni

Ilmastonmuutoksessaonkyse juuri todennäköisyyksistä. Äärimmäiset vuodet ja sääilmiöt yleistyvät.

Syntipukkien keksiminen tai ilmastonmuutoksen kieltäminen eivät auta, kun ihmisten kodit tai sadot tuhoutuvat.

Rajujen maastopalojen tai ennätysleutojen talvien kohdalla ei ole olennaista puhua siitä, onko ilmastonmuutos pääsyyllinen juuri tähän ilmiöön.

Vain sillä on merkitystä, että ilmiöt yleistyvät. Väittelyn sijaan muutoksiin on pakko yrittää sopeutua.

Puhe ilmastonmuutoksesta voi väsyttää, kun sen varjolla ollaan koko ajan kieltämässä yhtä ja määräämässä toista. Ilmastonmuutoksen vähättelyllä saa kerättyä helppoja irtopisteitä, mutta se ei auta. Muutos etenee, ja Suomen talvet pimenevät.

Voimme vain muistella valkoisena hohtavia hiihtolomapäiviä. Tulevaisuudessa ne ovat yhä harvemmassa, vaikka kuinka rakennettaisiin olkiukkoja ilmastohörhöistä.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic