Uutiset

Ilmastonmuutos vaatii sopeutumista

Hämeenlinna 6.4.2007

Kansainvälisen ilmastopaneelin työryhmä julkistaa tänään Brysselissä raportin ympäristön ja yhteiskunnan sopeutumiskeinoista ilmastomuutokseen. Raportti on odotettua jatkoa helmikuisille tiedoille, jotka vahvistivat ilmaston merkittävän lämpenemisen tieteellistä pohjaa.

Ennakkotiedot ilmastopaneelin pääsiäisviikon ajan viilaamasta uusimmasta osaraportista ovat olleet synkkiä. On arveltu, että nyt joudutaan harkitsemaan sanakäänteet jo erittäin tarkasti, koska puhutaan sellaisista asioista kuin jäätikköjen huomattavasta sulamisesta ja toisaalta myös uhkaavasta kuivuudesta ja juomaveden ehtymisestä laajoilta alueilta.

Ilmastonmuutos tunnustetaan yhä vakavammaksi ongelmaksi. YK:n turvallisuusneuvosto keskustelee ensimmäistä kertaa ilmastoriskeistä parin viikon päästä. Britannia on perustellut aloitettaan uhkaavilla konflikteilla. Maailmassa on tulevaisuudessa alueita, joiden elinolosuhteet vaarantuvat. Taistelu elintilasta ja esimerkiksi vedestä voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

Ilmastonmuutoksen takia lajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen – mutta ei sentään ihmistä ainakaan kuviteltavissa olevana aikana.

Sopeutuminen dramaattisiinkin muutoksiin näyttää kuitenkin vääjäämättömältä. Lumirajan siirtyminen pohjoisemmas on sittenkin vain pikkuasia muutosten meressä. Hiihdon tilalle voi keksiä muuta liikuntaa.

Välimeren aluetta uhkaa kuivuminen. Pohjoisemmas tultaessa ilmastonmuutoksen vaikutus on suomalaisten onneksi ”pehmeämpää”. Pohjoismaissa nykyistä huomattavasti lauhkeamman ilmanalan on arvioitu pidentävän kasvukautta huomattavasti. Miten luonto ja muun muassa viljelykasvit siihen sopeutuvat? Se on vielä arvailun varassa.

Suomalainen metsäteollisuus kärsii puupulasta, mutta joidenkin kymmenien vuosien kuluttua metsän kasvuvauhti on arvioiden mukaan niin nopeaa, että puuta pitäisi riittää yllin kyllin – jos sitä vain silloin saa enää hakata – ja jos maassa on enää ylipäätään alan teollisuutta.

Metsät sitovat tehokkaasti tärkeintä kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia, mikä on otettava huomioon ensimmäiseksi trooppisilla alueilla. Sademetsien hakkuissa ei ilmastonsuojelun kannalta ole järkeä, mutta niin vain suomalainenkin metsäteollisuus on ollut niitä edistämässä.

Ilmastonmuutoksen ”positiivisetkin” vaikutukset ovat vain välivaihe. Ilmaston hallitsematon lämpeneminen ei tuo mitään hyvää.

Teollisuudessa, liikenteessä, maataloudessa, kaikessa ihmistoiminnassa joudutaan elämään ilmastonmuutoksen kanssa ja nykyistä paljon pontevammin rajoittamaan sitä. Ilmastovaikutusten arviointi on pakollista tulevaisuudessa.

Suomeen pääsiäisen jälkeen neuvoteltavaan hallitusohjelmaan ilmastohuoli kirjataan ilmeisen painokkaasti. Yksin hallitus ei kuitenkaan pääse puusta pitkään – ilmastotekoja vaaditaan kaikilta.

Kaikessa ihmistoiminnassa joudutaan elämään ilmastonmuutoksen kanssa ja nykyistä paljon

pontevammin rajoittamaan sitä.

Päivän lehti

31.5.2020