Uutiset

Ilmastopakolaisia tulee väistämättä

Jos ilmasto lämpenee nykyisen kehityksen mukaisesti, maailmassa on vuonna 2050 jo satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Arviot määristä riippuvat siitä, minkä verran ilmasto lämpenee.

Pariisin ilmastokokous päätti pysäyttää ilmaston lämpenemisen alle kahteen lämpöasteeseen ja asetti tavoitteeksi 1,5 asteen lämpenemisen.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho arvioi, että kahden asteen lämpenemisen seurauksena maailmalla noin 280 miljoonaa ihmistä joutuisi jättämään kotinsa luontoon liittyvän syyn vuoksi.

Jos lämpeneminen pysyisi puolestaan tavoitellussa 1,5 asteessa, luonnonkatastrofien vuoksi muualle joutuisi muuttamaan puolet vähemmän eli noin 137 miljoonaa ihmistä.

Tällä hetkellä maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista. Usein taustalla ovat jo nyt ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat kuten kuivuus ja tulvat.

– Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti, korostaa ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepasta.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien vuoksi.

– Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Ympäristö-, kehitys- ja nuorisojärjestöt esittelivät tiistaina Helsingissä tavoitteensa ensi viikolla alkavalle Marrakeshin ilmastokokoukselle.

Järjestöjen mielestä ilmastopakolaisuuteen on tartuttava laatimalla sille virallinen määritelmä ja status. Lisäksi maailman maiden tulisi sopia lisätoimista ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseksi ja suosituksista ilmiön käsittelemiseen.

Marraskeshissa asialistalla ovat Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt, ilmastorahoitus ja ennen vuonna 2020 tehtävät lisätoimet päästöjen leikkaamiseksi.

Suomessa vaikuttavat järjestöt esittävät, että kaikki maat nostavat vuoden 2030 päästötavoitteensa yhdenmukaiseksi 1,5 lämpöasteen tavoitteen kanssa. Esimerkiksi EU:ssa se tarkoittaisi nykyisen 40 prosentin tavoitteen sijaan vähintään 60 prosentin päästövähennystä.

– Tehdyt päästövähennyslupaukset eivät riitä, sillä ne tarkoittaisivat kolmen asteen lämpenemistä. Nykypäästöillä 1,5 asteen lämpenemisraja menee rikki jo neljässä vuodessa. Kaikilta mailta tarvitaan uudet lupaukset, Aho sanoo.

Järjestöt kaipaavat lisää rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

– Päästökauppatulojen korvamerkintä ilmastorahoitukseksi Suomessa ja EU-tasolla, sekä ympäristölle haitallisten tukien uudelleen kohdentaminen osoittaisivat kehitysmaille, että kannamme oman osamme ilmastovastuusta, Hietaniemi toteaa.