Uutiset

Iloa ja intohimoa urheiluun

Leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund oli tyyni ja rauhallinen sunnuntaina noin kahdeksan tuntia ennen jääkiekon MM-finaalin alkua. Hän seurasi Venäjän ohjattua harjoitusta ja toivoi hymyssä suin, että venäläisillä olisi samanlainen vauhti illan koitoksessa.

Leijonat meni loppuotteluunkin pelaajat edellä. Jäällä kävivät miehet, jotka niin halusivat.

– Pojat tekevät, mitä pojat tekevät. Eivät siellä valmentajat ole mitään sanomassa, Westerlund jutteli.

– Joukkueen sisältä lähtee se, mitä tämä on parhaimmillaan. Jokainen kyllä tajuaa missä ollaan ja millaiset mahdollisuudet ovat mahdollisuudet tässä tilanteessa, hän jatkoi.

Henkistä valmistautumista

Westerlund on pitkin kisoja puhunut valmistautumisen merkityksestä – niin henkisen kuin fyysisenkin.

– Isoin juttu nyt on henkinen valmistautuminen. Puheet on pidetty ja on pelin aika. On tuttua, että pudotuspeleissä asiat muuttuvat entistä yksinkertaisemmiksi.

Ei outo tilanne

Westerlund ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hän on valmistanut Leijonat finaaliin maailmancupissa, olympialaisissa ja MM-kisoissa.

– Onhan tämä tietysti kohokohta. Mielestäni tärkeimmät jutut ovat nyt nälkä ja valmistautuminen. Sen jälkeen tulee mahdollisuus. Venäjä on ollut näissä kisoissa hyvä, mutta voimme saada sen paketin sekaisin.

Arvostettu valmentaja

Westerlund on kansainvälisesti meritoitunut ja ympäri maailmaa arvostettu jääkiekkovalmentaja. Hän on myös urheilun tuntijana yksi parhaista asiantuntijoista. Maailma on Westerlundiakin opettanut. Hänen mielestään myös joukkuelajin urheilijaa pitäisi valmentaa yksilönä.

Westerlund perää positiivisuutta urheiluun.

– Iloa ja intohimoa, hän sanoo.

– Enkä toivo sitä vain katsojilta tai medialta, vaan kaikilta – myös valmentajilta, urheilujohtajilta ja urheilijoilta lajista riippumatta.

Jyväskylästä se alkoi

Erkka Westerlund sai ensimmäisen merkittävän jääkiekkovalmentajan pestinsä Jyväskylästä, jossa hän opiskeli. Seura oli JyP HT – HPK:n kiivas vastustaja 1. divisioonassa.

Westerlund aloitti Jypissä vuonna 1981 ja vain 25-vuotiaana. Mies nosti JyP HT:n liigaan vuonna 1985.

– Westerlundin merkitys Jyväskylän jääkiekkoilulle oli perustavaa laatua, kertoo Jyväskylässä ilmestyvän sanomalehti Keskisuomalaisen urheilutoimittaja Ilkka Kulmala.

Kulmala aloitteli urheilutoimittajan uraansa samoihin aikoihin, kun Westerlund ja JyP HT:n toimitusjohtaja Urpo Helkovaara alkoivat nostaa Jyväskylää jääkiekkoilun liigakaupungiksi.

– JyP HT oli Erkalle eräänlainen testilaboratorio. Hän mullisti seuran harjoituskulttuurin. Erkan aikana JyPin joukkueesta tuli urheilujoukkue, Kulmala muistaa.

Hiljainen mies

Westerlundia ei voi pitää suupalttina. Hän ei turhia pulise mediankaan edessä.

– Hän oli silloin ennen vielä enemmän tutkija kuin nyt. Ei Erkka median kanssa halunnut keskustella. Tosin itse olen aina tullut hänen kanssaan hyvin toimeen.

Sellainenkin juttu kiertää, ettei Westerlund päässyt HPK:n valmentajaksi hiljaisuutensa takia. Tarinan mukaan mies ei saanut sanaa suustaan työhaastattelussa ja siihen se pesti sitten jäi – varmaankin HPK:n harmiksi jos tämä on tarina on ollenkaan totta.

Rauman poika

Jyväskylässä Westerlund sai kokea myös päävalmentajan työn arjen nurjan puolen.

– Helkovaaran Upi antoi Erkalle potkut. Miesten välit menivät joksikin aikaa poikki, Kulmala sanoo.

Hänen mukaansa Westerlund on muuttunut vuosikymmenten saatossa kehon valmentajasta mielen valmentajaksi.

– Parasta on, että Erkka on pystynyt uusiutumaan ja päivittämään tietoaan koko ajan.

Westerlund on kotoisin Raumalta ja Lukon puheenjohtaja Rauno Mokka houkutteli hänet takaisin kotikaupunkiin.

– Erkka oli Lukon B-juniorin suomenmestari pelaajana, Samaan aikaan, 16-vuotiaana, hän valmensi raumalaista jalkapallon juniorijoukkuetta. Se oli Erkan ensimmäinen valmentajapesti.

Mokan mielestä Westerlund oli Lukon päävalmentajana aikaansa edellä.

– Hänellä oli silloin vahva filosofia, kuinka pelaajia pitää kuunnella ja mennä eteenpäin yksilöiden ehdoilla. Siihen aikaanhan valmentajien piti vaan huutaa pää punaisena. Parikymmentä vuotta myöhemmin tultiin siihen, mitä Erkka edusti jo 1990 Raumalla.

Mokankin mukaan Westerlund ajattelee ja tekee enemmän kuin puhuu.

– Häntä kunnioittavat tämän päivän kaikki maajoukkuepelaajat.

Liigavoitto HIFK:ssa

1990-luvulla Westerlundista tuli menestyjä. Hän luotsasi Suomen nuorten maajoukkuetta, mutta framille hän pääsi Helsingin IFK:ssa. Westerlund luotsasi HIFK:n liigavoittoon yhdessä Raimo Summasen kanssa.

Finaalit TPS:aa vastaan olivat ehkä liigahistorian kovimpia. Niissä sattui ja tapahtui. HIFK.n jälkeen Westerlund ja Summanen vaihtoivat Helsingissä hallia – oli Westerlundin ensimmäisen jokeripestin aika.

Leijoniin Westerlund tuli Summasen kanssa ja World cupin hopea oli kova saavutus. Sitten Summanen sai potkut ja Westerlund nousi päävalmentajaksi.

Parasta Torinossa

Torinon olympialaisissa Leijonat pelasi ehkä historiansa parasta jääkiekkoa, mutta olympiavoitto jäi haaveeksi. Ruotsi oli finaalissa parempi.

Torinossa Leijonien ottelua Venäjää vastaan pidetään yleisesti Suomen parhaana maajoukkuepelinä. Ja Venäjälle Westerlundin Suomi oli riesa myös Venäjän vuoden 2007 kotikisoissa. Moskovan yleisö hiljeni, kun Suomi löi Venäjän välierän jatkoajalla.

Päävalmentajan tehtävästä Westerlund palasi huippu-urheilun aitiopaikalle, Vierumäen urheiluopiston rehtoriksi. Kiekko kuitenkin kiehtoi yhä miestä. Paluu Jokerien peräsimeen ja sitten tämä lähes täysosumakausi Leijonissa.

On ansaittua ja odotettua, että Erkka Westerlund on myös ensimmäisen suomalaisen KHL-joukkueen. Helsingin Jokerien, päävalmentaja. (HäSa)

Asiasanat