Sherin Khankan on feministi, aktivisti ja ensimmäinen pohjoismaalainen imaami.
Uutiset

Imaami Sherin Khankan on feministi ja aktivisti – ”Minulle kerrottiin jo lapsena, että voin olla mitä tahansa”

Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan uudistaa käsityksiä siitä, mitä on olla muslimi. Khankanin mukaan islamissa tarvitaan lisää tasa-arvoa ja moniarvoisuutta.

Nainen seisoo luentosalissa ja kertoo, että hänen kasvoissaan on laastari, koska ventovieras mies tönäisi häntä vahingossa lentokoneessa juuri ennen Suomeen saapumista.

– Silmäni oli aivan sininen. Tiesin, että minun on esiinnyttävä yleisön edessä ja soitin ystävälleni kysyäkseni neuvoa. Pohdin, pitäisikö kertoa ihmisille, mitä tapahtui. Ystäväni toivotti onnea ja sanoi, ”luuletko tosiaan, että kukaan uskoo sinua”, kertoo tanskalainen Sherin Khankan, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami.

Khankan kertoo lentokoneessa sattuneesta tapaturmasta ja hänen ystävänsä reaktiosta, koska haluaa nostaa esille todellisuuden, jossa tuhannet musliminaiset elävät joka päivä.

Hän haluaa osoittaa, että samalla kun osa naisista joutuu kulkemaan väkivallan merkit näkyvillä, toisten ulkonäöstä ei voi päätellä sitä, mitä kotona tapahtuu.

Eroaminen vaikeaa

Henkinen väkivalta on yksi isoimmista sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvistä ongelmista. Khankanin mukaan se estää monia musliminaisia eroamasta onnettomista avioliitoista.

Toisaalta Khankan haluaa muistuttaa myös siitä, että kaikki muslimit eivät pahoinpitele kumppaneitaan.

– Medialla on iso rooli siinä, millaisia mielikuvia muslimeista ja islamista syntyy. Toimittajilla on valtaa ja tietoa, joita heidän pitäisi käyttää siihen, miten islamista ja poliittisesta islamista puhutaan. Olisi tärkeää myös keskittyä hyviin tarinoihin, Khankan sanoo Lännen Medialle.

Tämä on yksi syy siihen, miksi imaami luennoi perjantaina Helsingin yliopistossa. Hän haluaa levittää tietoa puhumalla tärkeästä aiheesta – muslimiuudistuksesta. Siitä kertoo myös Khankanin juuri suomennettu kirja Nainen on islamin tulevaisuus (S&S, 2018).

Kirjassa avataan uudistuksen pohjana toimivat yhdeksän teesiä, jotka perustuvat islamin oikeusperiaatteisiin.

Teeseistä yksi tärkeimmistä on sukupuolten välinen tasa-arvo. Siihen kytkeytyvät Khankanin mukaan niin oikeus avioeroon ja koskemattomuuteen kuin oikeus mennä naimisiin eri uskontokunnasta tulevan kumppanin kanssa.

Tällä hetkellä monissa islaminuskoisissa yhteisöissä näin ei ole.

Uskonnot miesvaltaisia

Naiset eivät saa avioeroa ilman miehen päätöstä, eivätkä naiset saa mennä naimisiin ei-muslimin kanssa ilman, että kumppani kääntyy muslimiksi.

Jotta islamissa vallitseva syrjintä ja miesvaltaisuus saataisiin muutettua, vallitsevat rakenteet ja vastakkainasettelu pitää Khankanin mukaan kyseenalaistaa. Tosin hän muistuttaa, että miesvaltaisuus ei koske ainoastaan islamia vaan muitakin uskontoja kuten kristinuskoa.

– Kun nuorimmalta tyttäreltäni kysyttiin, mikä on imaami, hän vastasi, että ”imaami on nainen, joka tekee suuria asioita”. Jos pienen lapsen mielikuvan voi muuttaa, miksei muidenkin? Khankan kysyy.

Vaikka Khankan on ensimmäinen pohjoismainen naisimaami, nainen imaamina ei ole täysin uusi asia. Joitakin imaameja on muun muassa Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Imaami on islaminuskossa hengellinen ja uskonoppinut johtaja, joka nykyään on lähes poikkeuksetta mies.

Naisimaami ei uusia asia

Khankan onkin sitä mieltä, että asiat pysyvät ennallaan niin kauan, kunnes joku tulee ja tekee jotakin.

Juuri siksi feminismiä tarvitaan islamissa, Khankanin uskoo. Se tuo esille tietoa ja käytäntöjä, jotka ovat jääneet varjoon.

Khankanin mukaan esimerkiksi naispuoliset imaamit ovat osa islamilaista perinnettä, eivät mitään vastakeksittyä. Jos lukee Koraania, huomaa, että naisilla on ollut paljon erilaisia rooleja profeetta Muhammedin aikana.

Naiset ovat myös johtaneet rukouksia. Vasta profeetta Mohammedin kuoleman jälkeen islamin toinen kalifi Umar kielsi naisilta oikeuden toimia uskonnollisina johtajina.

– Ne jotka eivät usko naispuolisiin johtajiin, seuraavat Umarin jalanjälkiä, eivät Muhammedin, Khankan sanoo.

Naisille oma moskeija

Uudistuksellaan Khankan pyrkii siis oikeastaan palaamaan islamin juurille, joihin hänen yhdeksän teesiäänkin perustuvat. Niitä hän noudattaa ja opettaa naisille tarkoitetussa Mariam-moskeijassa Kööpenhaminassa.

Lisäksi Khankan auttaa naisia perustamansa kansalaisjärjestö Exitcirclen kautta. Se taistelee sosiaalista kontrollia, hyväksikäyttöä ja henkistä väkivaltaa vastaan.

Jo lapsena syyrialaisen muslimi-isän ja suomalaisen kristittyäidin tytär oppi siihen, että jokaisella pitää olla vapaus olla sitä, mitä on. Siksi Khankan haluaa luoda vaihtoehdon nykyiselle islamilaiselle rakenteelle.

– Kaikki alkaa perheestä, jota emme tosin voi valita. Voimme kuitenkin oppia uutta. Minä olin onnekas, koska minulle kerrottiin jo lapsena, että voin olla mitä tahansa.

Sherin Khankan

Tanskalainen imaami, aktivisti ja kirjailija. Hänellä on maisterin tutkinto uskonnon sosiologiasta ja filosofiasta.

Syyrialaisen muslimi-isän ja suomalaisen kristityn äidin tytär. Syntynyt ja kasvanut Tanskassa.

2000-luvun alussa Khankan oli mukana perustamassa Kriittiset muslimit -nimistä järjestöä Tanskassa. Järjestö on ajanut muun muassa naisjohtajuutta islamilaisessa yhteisössä. Hän on toiminut myös politiikassa Radikale venstre -puolueessa.

Vuonna 2016 Khankan perusti Kööpenhaminaan suufilaisen, naisille tarkoitetun Mariam-moskeijan yhdessä Saliha Marie Fettehin kanssa.

Työskentelee myös vuonna 2014 perustamassaan Exitcirklen-järjestössä, joka pyrkii auttamaan naisia, jotka ovat kärsineet henkisestä väkivallasta.

Hänelle myönnetään Global hope -palkinto New Yorkissa syyskuun 27. päivä.

Tuoreimpia artikkeleita