Uutiset

Imetys alkaa olla ihan luonnollinen juttu

Kaukana näyttävät olevan ne ajat, jolloin pienten vauvojen äidit joutuivat julkisissa tiloissa imettämään pienokaistaan häpeillen toisten katsoessa paljasta rintaa paheksuvasti.
Tämä tuntuu olevan ilmapiiri ainakin Hämeenlinnassa. Niin julkisista paikoista vastaavat kuin tavalliset kadulla liikkujatkin pitävät asiaa täysin luonnollisena. Varmasti poikkeuksiakin löytyy.

Terveydenhoitaja Raili Koivisto Parolan äitiys- ja lastenneuvolasta Hattulasta on kuunnellut äitien imetyskokemuksia jo 26 vuoden ajan ja kertoo, että yleinen mielipide on muuttunut paheksuvasta sallivaksi.

– On tapahtunut tosi merkittävä asenteiden muutos. Ennen katsottiin tosi pahasti, jos äiti yritti puseronsa varjossa imettää. Viime aikoina ei enää ole tullut äideiltä palautetta, että imetykseen olisi suhtauduttu negatiivisesti.

Vuoden ja kahden kuukauden ikäisen Sara Lehdon äidillä, hämeenlinnalaisella Nina Silvennoisella, on imetyksestä julkisissa kulkuvälineissä hyviä kokemuksia. Hän liikkuu lapsensa kanssa paljon ja imetti tätä kahdeksan kuukautta.

– Junassa ja bussissa olen imettänyt, eikä kukaan ole sanonut mitään pahaa. Pikemminkin mummoikäiset ovat sanoneet, että voi, kun ihanaa. Bussissa en kuitenkaan ole istunut imettämässä ihan kuskin takana, että se pysyy tiellä, Silvennoinen nauraa.

Vauvan etu tärkein

Hämeenlinnan keskustan kahviloissa ja ravintoloissa ilmapiiri on erittäin imetysmyönteinen.

– Ei me ajeta pois, jos joku rupeaa imettämään. Yleensä äidit kysyvät, onko täällä jotain rauhallisempaa nurkkausta, johon voisi mennä. Varsinaista siihen varattua tilaa meillä ei ole tilanpuutteen vuoksi. Mitään valituksia muilta asiakkailta ei ole imettävistä äideistä tullut, ravintolapäällikkö Toni Niemi Huviretkestä kertoo.

Lounaalla olleet asiakkaat Pekka Vilhunen ja Irmeli Kataja suhtautuvat asiaan luonnikkaasti.

– Ei ainakaan mua haittaa. Vauvan etu on tärkein asia. Päinvastoin, se on ihan kiva katsella, kun nuoret naiset imettävät, Vilhunen sanoo.

– Se on ihan luonnollinen toimenpide, Kataja jatkaa.

Kävelykatu Reskalla pysäytetty 16-vuotias Otto Valaja ajattelee Vilhusen ja Katajan tavoin.

– Onhan äitien pakko ruokkia lapsensa. Se on luonnollista. Ei se mua haittaa, eikä tuu paljon nähtyäkään sellaista.

Konditoria-kahvila Laurellin esimies Eila Virtanen kertoo, ettei heillä eikä heidän asiakkaillaan ole mitään imettäviä äitejä vastaan. Äidit hakeutuvat kahvilassa yleensä syrjään imettämään.

– Moni laittaa puseroa tai harsoa vähän peitoksi. Ihan fiksusti käyttäytyvät. Täytyyhän vauvat jossain saada syötettyä, Virtanen toteaa.

Suomessa ei tuijoteta

Pääterveysasemalla irakilaissyntyinen Jailan Abdulla odottaa pääsyä Vanajaveden neuvolaan puolitoistavuotiaan tyttärensä Nazlin kanssa.

Hän ei juuri liikkunut kaupungilla, kun tytär oli vauvaikäinen, mutta on seurannut ihmisten reaktioita imetykseen liikkuessaan nyt kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa sisarensa ja tämän yksivuotiaan vauvan kanssa.

– Suomessa on kiva, kun kukaan ei katso, jos sä imetät. Suomi on vähän vapaampi maa kuin Irak. Äidilläni on kaikkiaan viisi lasta, ja hän kyllä imetti meitä, jos oltiin jossain ulkona.

Saman neuvolan penkillä tytärtään Tanja Nuottakaria ja tämän 2-vuotiasta poikaa Aleksi Grönlundia odottelee Väinö Perälä. Neljän lapsen isä muistelee, että vuosikymmeniä sitten imettäminen julkisesti oli melko rohkeaa.

– Monissa ravintoloissa käytiin vaimon kanssa, kun lapset olivat pieniä. Vähän sitä hävettiin mennä semmoisiin paikkoihin niitä ruokkimaan (imettämään), mutta mentiin sitten vähän sivuun. Pakkohan se oli, kun lapselle tuli nälkä. (HäSa)

Kansainvälinen imetyssymboli halutaan käyttöön

Vauvan ensisijainen ruokailumuoto, imetys, voisi näkyä yhteiskunnassa nykyistä enemmän. Siksi suomalainen Imetyksen tuki ry rohkaisee kauppoja, ravintoloita ja julkisia laitoksia ottamaan käyttöön uuden, kansainvälisen imetyssymbolin.

– Ei ole tarkoitus eristää imettäviä äitejä omiin tiloihinsa, mutta tuntuisi varmasti hyvältä esimerkiksi helposti hermostuvan vauvan äitinä nähdä, missä on rauha keskittyä vauvaan. Tietysti tämä symboli vaikka kahvilan ikkunassa voi kertoa, että imettävää äitiä ei tulla hätistelemään pöydästäkään, pohtii Imetystukipuhelimen projektivastaava Karla Loppi.

Symboli syntyi yhdysvaltalaisen Mothering-aikakauslehden julkaiseman kilpailun tuloksena.

Symboli syntyi yhdysvaltalaisen Mothering-aikakauslehden julkaiseman kilpailun tuloksena. Symbolin suunnittelija, yhden lapsen freelancergraafikkoisä Matt Daigle kertoo, että feminiinisen pyöreä, selkeä symboli kuvaa todella imetystä, eikä vain vauvan pitämistä sylissä.

Yhdysvalloissa imettäminen missä tahansa julkisella paikalla on useimmissa osavaltioissa lailla suojattu oikeus, mutta käytännössä suhtautuminen on usein negatiivista. Suomessa ei imetystä mainita järjestyssäännöissä eikä laissa, mutta suurin osa suomalaisista suhtautuu julkisella paikalla imettämiseen myönteisesti tai neutraalisti.

– Negatiivisiakin kommentteja tiedän äitien kuulleen, ja aina se jaksaa kummastuttaa. Yleensä imettäessä ei rintaa edes näy, ellei mene ihan viereen tihrustamaan. Ahdistaako ajatus läheisyydestä ja hoivasta osaa kansalaisista, vai eivätkö he halua muistutusta ihmisestä biologisenakin olentona? Loppi ihmettelee.

Symboli on internetistä vapaasti ladattavissa ja kenen tahansa käytettävissä osoitteessa: http://www.mothering.com.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic