Uutiset

Innopark on päätymässä oikeuskanslerin pöydälle

Hämeenlinnalainen yrittäjä ja isännöitsijä Kari Ilkkala ei aio antaa periksi taistelussaan Hämeenlinnan kaupungin hallintokulttuurissa havaitsemiaan epäkohtia vastaan. Hän on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut kantelua oikeuskanslerille, jonka hän toivoo syksyllä alkavan tutkia asioita.

-Valitukseni muodostuu ihan konkreettisista tapauksista. En käy niitä tässä vaiheessa sen tarkemmin yksilöimään, mutta kuka tahansa voi lukea virkarikospykälät viiden vuoden vanhenemisaikoineen ja päätellä siitä, mistä asioista olen kiinnostunut, Ilkkala sanoo.

Hän korostaa, ettei ole itse syyttämässä ketään, vaan haluaa vain tietää, miksi jotkut asiat on viime vuosina hoidettu kaupungin kannalta epätarkoituksenmukaisesti.

-Innopark on niistä vain yksi. Viimeisen viiden vuoden ajalta löytyy helposti ainakin viisi-kuusi tapausta, joissa voidaan kysyä, onko toimittu oikein virkavastuun puitteissa ja onko epätarkoituksenmukaisten päätösten takana jotain salattavaa, Ilkkala sanoo.

Varaventtiili ei toimi

Ilkkalaa on häirinnyt etenkin Hämeenlinnan kaupungin tapa hoitaa asioita omistamissaan osakeyhtiöissä. Hänen mukaansa siinä törmää kolme täysin erilaista kulttuuria: poliittinen päätöksenteko, kunnan hallinto ja yksityisoikeudellinen osakeyhtiölainsäädäntö.

-Näiden kolmen yhtymäkohdassa ikään kuin viimeisenä varaventtiilinä toimii valtuusto, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että kaupungin intressit tulevat yhtiöissä hyvin hoidettua, Ilkkala sanoo.

Hänen mukaansa Hämeenlinnassa varaventtiili ei toimi. Vaikka valtuuston tulisi ohjeistaa kaupunginhallituksen toimia, käytännössä asia on usein toisinpäin.

-Jos kaupunginhallitus syystä tai toisesta ei halua puuttua johonkin kaupungin yhtiössä tapahtuvaan asiaan, valtuusto siunaa lähes aina ja joka tilanteessa hallituksen esityksen, Ilkkala sanoo.

Hänen mukaansa sama koskee kaupunginhallitusta, joka harvoin muuttaa valmistelevien virkamiesten esityksiä. Ilkkala toivookin, että vaaleilla valitut luottamushenkilöt käyttäisivät heille suotua valtaa.

Ongelmalliset kaksoisroolit

Mitä Ilkkala sitten tarkoittaa havaitsemillaan epätarkoituksenmukaisuuksilla? Mies viittaa kokemukseensa yritysmaailman lainalaisuuksista.

-Yrityksen täytyy aina ottaa huomioon riskit. Näin ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta kaupungin omistamilla yhtiöillä ei ole ollut toiminnassaan mitään riskin tunnetta, Ilkkala sanoo.

Hän kyseenalaistaa myös kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden tekemien päätösten logiikkaa. Myös kaksoisroolit ovat ongelmallisia, sillä esimerkiksi kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksissa toimivien viranhaltijoiden pitäisi aina ajatella yhtiön etua.

-Mikä on viranhaltijoiden vastuu varmistua siitä, että kaupunkikonsernin yrityksissä noudatetaan vaikkapa osakeyhtiö-, kirjanpito- tai tilintarkastuslakia? Tai onko kaupunginhallituksella toimivalta painaa villaisella viranhaltijoiden mokia tai muuttaa valtuuston päätöksiä? Ilkkala kyselee.

Hän on seurannut kaupungin päätöksentekoa nyt aktiivisesti parin viime vuoden ajan.

-Aloitin tilaaja-tuottajamallista ja etenin eräiden yritysten ja kaupungin välisiin kiinteistösijoitussopimuksiin. Mitä enemmän asioita aloin penkoa, sitä enemmän minulle tuli sellainen tunne, että tämä ei voi olla totta, Ilkkala kertoo.

Häntä on syytetty asenteellisuudesta kaupunkia kohtaan, koska hänen johtamallaan taloyhtiöllä on meneillään riita kaupungin kanssa taloyhtiön rakennusoikeudesta.

-Tottakai minulla on omat tunteeni ja asenteeni. Mutta juuri sen takia pidän entistä enemmän kiinni faktoista ja koetan tarkastella asioita ainoastaan niiden kautta, Ilkkala puolustautuu. (HäSa)