Uutiset

Intohimo ei katoa internet-aikakaudellakaan

Teatteri Verstaan 20-vuotisjuhlanäytäntönä esitettävä August Strindbergin klassikkonäytelmä Neiti Julie on suuri mahdollisuus ohjaaja Martti Töttölälle. Töttölä tunnetaan paremmin Hämeenlinnan teatterin näyttämömestarina ja kesäteatterin pitkäaikaisena tuottajana ja ohjaajana.

– Pakko kiittää teatterinjohtaja Heikki Paavilaista, että uskalsi antaa tämän mahdollisuuden. Minulla kun on tämä hämäläinen gee, eli en osaa edes lausua Strindbergin nimeä kunnolla – mutta halusin todella kertoa tämän tarinan!

– Olen tehnyt hirveästi kevyttä humppaa, mutta en ole päässyt tekemään mitään syvällistä pitkään aikaan. Nyt ryven tässä angstissa, Töttölä kuvailee.

Neiti Julie kolahti ohjaajaan jo nuorena miehenä 1980-luvulla.

– Tätä voisi lähestyä vaikka uskonnon kautta, mutta olen lähtenyt intohimosta. Näytelmän teema on ajankohtainen edelleen, jos ajatellaan joissakin kulttuureissa edelleen vaikuttavia kunniamurhia.

– En tiedä, onko suomen kielessä kunniaitsemurha-sanaa, mutta olen käyttänyt tällaista termiä. Mielestäni Neiti Julie ajautuu tekemään kunniaitsemurhan, Töttölä sanoo.


Musiikki inspiroi improvisoimaan

Näytelmän aatelisperheen tytär Julie (Sinikka Salminen) rakastuu talon palvelijaan, muonamiehen poikaan Jeaniin (Perttu Pesä). Jeanilla on suhde myös Kristinin (Johanna Reilin) kanssa. Julien ja Jeanin epäsäätyinen rakkaus on mahdoton 1800-luvun lopun äärimmäisen luokkatietoisessa ruotsalaisessa yhteiskunnassa, joten se päätyy tragediaan.

Myös miespääosaan Tampereen apulaispormestarin pestistä hypännyt Perttu Pesä ylistää teeman ajankohtaisuutta.

– Onneksi intohimo on internet-aikakaudellakin voimissaan!

Pesä tutustui Strindbergiin niin ikään nuoruuden opiskeluvuosinaan.

– Silloin opinnäytetyö pohjoismaisten kirjailijoiden naiskuvasta tuntui lähinnä ihmishelvetiltä, mutta nyt tämä on ollut oikein mielenkiintoinen paini. Strindbergille nainen on aina heikompi astia ja mies vahvempi, vaikka Julien ja Jeanin asemat ovat päinvastoin.

Työryhmä on kääntänyt asetelmaa naissukupuolen voitoksi, vaikka teksti sinänsä on säilytetty perinteille uskollisena. Rohkean kulman sovitukseen tuo myös improvisaatio, joka välittyy pianisti Jussi Liimataisen kautta näyttelijöihin.

– Soitto heijastelee hahmojen alitajuntaa ja tunnelmaa. Voin vaikuttaa musiikin kautta näyttelijöihin, Liimatainen sanoo.


Neljä henkilöhahmoa, yksi rooli

Työryhmä vakuuttaa, että jokainen esitys tulee improvisaation kautta olemaan selkeästi erilainen.

– Tämän tekeminen on ollut todellinen koulu. Itse olen kehittänyt ikään kuin neljä eri henkilöhahmoa näytelmän sisällä, vaikka roolini on koko ajan sama. Pystyn improvisoimaan näiden neljän välillä, Sinikka Salminen toteaa.

Hän ja koko työryhmä ylistävät porukan yhtenäisyyttä. Ohjaaja Töttölällä onkin ollut käytössään varsin tuttuja ihmisiä. Tekstin sovittanut Reilin on Töttölän entinen vaimo ja Pesä taas pitkäaikainen henkiystävä.

– On ollut todella helppoa, kun näyttelijät tietävät puolesta sanasta, mitä tarkoitan. He ovat myös osanneet ehdottaa asioita, joiden kautta olen saanut näytelmästä tasan tarkkaan sellaisen, mitä olen halunnut.

– Seison täydellisesti tämän takana, Töttölä päättää.