fbpx
Uutiset

Intohimo urheiluun on monen summa

Hannu Hämäläinen on kuluttanut satoja ellei tuhansia tunteja Kaurialan stadionin juoksurataa.

Hämeenlinnan Tarmon menestyneimmän sprintterin kisapiikkarit ovat vaihtuneet arkisiin adidaksiin, kun Hämäläinen lopetti syyskuussa kilpaurheilu-uransa Ruotsi-maaottelun pikaviestin Suomen ennätykseen.

Hämäläinen on kiitollinen, ettei hänen tarvinnut lopettaa uraansa vaivaisena.

– Maaottelu kruunasi kilpailukauteni. Samalla pyyhkiytyi pettymys, kun olin jäänyt ulos EM-kisajoukkueesta. Sitten selvisi, että minut oli valittu Suomen Urheiluliiton valmennuspäälliköksi.

Urheiluliiton ja Hämäläisen sopimus on mallia 2+2 vuotta. Jyväskylän urheilukeskuksessa Hämäläinen aikoo pureutua pestissään nuoriin lahjakkuuksiin.

– Tarkoituksena on kehittää maajoukkueurheilijoiden harjoittelun laatua ja harjoitusolosuhteita.

Hämäläinen on kritisoinut, että järjestelmätasolla ei Suomessa tuoteta riittävästi kansainvälisen tason urheilijoita. Suomessa on paljon nuoria arvokisakävijöitä, mutta vähän aikuishuippuja.

– Mielestäni tämä johtuu osittain siitä, ettei liitto ole kyennyt vastaamaan nuorten tarpeisiin.

Monen ura saattaa päättyä esimerkiksi urheiluvammoihin tai jopa yhteen loukkaantumiseen, jos taustalla ei ole tukiverkostoa.

Jyväskylään muuttaneella valmennuspäälliköltä löytyy varmasti näkökulmaa pestiinsä.

– Urheilija tarvitsee henkistä kannustusta myös silloin kun menee huonosti. Harjoittelumotivaatio ja intohimo tekemiseen ovat monen tekijän summa.

Vuonna 2012 Hämäläinen kohtasi pahimman vastustajansa, syövän, jonka sittemmin selätti, mutta ei yksin.

– Ei leikkauksen ja sytostaattihoitojen läpi olisi pelkällä tahdonvoimalla tai positiivisella asenteella menty.

Hannu Hämäläisen urheilua tuki hänen perheensä. Isoveli Heikki Hämäläinen astui valmentajan saappaisiin Hannun ollessa 14-vuotias.

– Heikki oli iso auktoriteetti myös kentän ulkopuolella. Tosin ei minua tarvinnut ikinä tarvinnut treeneihin repiä.

Pohjat urheilu-uralleen Hannu Hämäläinen loi jo lapsena, ohjauksen ulkopuolella.

– Rakensimme kavereiden kanssa juoksuaidat kotipihaan, vaikka ei se mikään iso piha ollut. Saatoimme myös pelata pihapelejä tuntikausia päivässä.

Armeija-aikana Hämäläisen harjoittelu muuttui ammattimaisemmaksi.

– Pituushyppy vaihtui pikajuoksuun ja minut valittiin maajoukkueen valmennusryhmään. Silloin tosin tuli puntaroitua, josko pituushypyssä olisi ollut paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisellä tasolla.

Hämäläinen harjoitteli muun muassa sellaisten nimien kanssa, kuten Visa Hongisto (alle 23-vuotiaiden EM, aikuisten SM), Jonathan Åstrand (SM-kultaa 2010, 2012 ja 2013 ja olympiakävijä 2012) ja Joni Rautanen (SM-kultaa 2008 ja 2010 ja EM-kisaedustaja).

– Tuosta nipusta minä ja Jonathan olimme heikoimpia. 1985–1987-syntyneet on ollut tähän asti lahjakkain nuorten ryhmä kokonaisvaltaisesti ajateltuna.

Hämäläinen ei halua olla pelkkä taustalla huutaja.

– Haluan saada aikaan muutoksia koko järjestelmän toimintatavoissa. Tosin tiedän, ettei 110-vuotiaassa Urheiluliitossa muuteta asioita hetkessä. HÄSA

Asiasanat

Menot