Uutiset

Intressivertailun sisällyttäminen lakiin jo nyt yllätti kaivosteollisuuden – "Voi olla erinomainen tai katastrofaalinen työkalu"

Suomessa on noin kymmenen metallimalmikaivosta. Kuvassa Huittisissa sijaitseva Dragon Miningin Jokisivun kultakaivos. Kuva: Veera Korhonen
Suomessa on noin kymmenen metallimalmikaivosta. Kuvassa Huittisissa sijaitseva Dragon Miningin Jokisivun kultakaivos. Kuva: Veera Korhonen

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi torstaina, että kaivoslain uudistus tulee myöhästymään alkuperäisestä aikataulustaan selvästi.

Lintilän mukaan yhtenä syynä tähän on intressivertailumekanismin sisällyttäminen lakiin.

– Toinen vaihtoehto olisi ollut, että se olisi tullut mukaan vasta myöhemmin. Silloin olisi kuitenkin jouduttu paikkaamaan tuoretta lakia. Sen vuoksi se otettiin mukaan jo nyt, Lintilä perustelee.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mukaan kaivoslain uudistuksen venyminen ja intressivertailun sisällyttäminen siihen jo nyt tuli yllättäen.

– Aikaisemmin oli painotettu sitä, että tehdään ensin tietyt asiat nopeasti alta pois ja sitten tällaiset intressivertailun kaltaiset isot asiat tehdään toisessa aallossa, hän sanoo.

Vaikka kaivosalan tulevaisuuden reunaehdot ovat lakiuudistuksen viivästymisen vuoksi vielä ainakin vuoden verran auki, ei se Suomelan mukaan vaaranna alan liiketoimintaa, työllisyyttä ja investointeja.

– Hyvähän se on, että tehdään perusteellisesti työtä.

Toinen asia on, millainen kaivosalan intressivertailusta tulee.

– Siinähän on kysymys siitä, mitä me laitamme excel-taulukossa plusmerkkisiksi ja mitä miinusmerkkisiksi ja miten ne arvioidaan. Se voi olla erinomainen työkalu tai se voi olla katastrofaalinen työkalu, Suomela sanoo.

Kaivoslain uudistuksen piti alun perin valmistua ensi vuoden alussa.

Lintilä arvioi, että nykytiedon valossa esitys saadaan eduskuntaan ensi vuoden lopussa tai 2022 alussa.

Taulukkoon plussat ja miinukset

Intressivertailussa tarkastellaan yhteiskunnan saamia hyötyjä ja haittoja.

Intressivertailu sisältyy jo vesilakiin. Lupa hankkeelle voidaan myöntää, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Nykyisessä kaivoslaissa on Suomelan mukaan viittauksia intressitulkintaan nimenomaan silloin, kun haetaan valtioneuvostolta lunastuslupaa.

Laki määrittelee myös, että kaivoksen sijoittuminen vaatii maakuntakaavan tai kuntakaavan.

– Tärkeää on saada sekä juridisesti että kansantaloudellisesti kattava näkemys siitä, että minkälaisella kriteeristöllä päätöksiä myönnetään. Jos intressivertailu rakennetaan kovin jäykäksi, se tekee elämän vaikeaksi.

Suomelan mukaan uhkakuvana on, että suomalaiset yhtiöt putoavat pois kilpailusta, koska niillä ei ole resursseja vastata alan vaatimustason nousuun.

Selvitys valmistuu loppuvuonna 2021

Intressivertailun mukaanottoa kaivoslakiin perustuu muun muassa eduskunnan tahtoon.

– Intressivertailun tärkeys nousi esiin eduskunnan kirjelmässä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta, ja se ilman muuta otetaan mukaan kaivoslain valmisteluun, sanoo kaivoslakiuudistusta tukevan työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Intressivertailun sisältöä, laajuutta ja vaikutuksia lupasääntelyyn tullaan selvittämään valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeella, joka valmistuu loppuvuonna 2021.

Kaivoslain uudistuksen kanssa samaan aikaan selvitellään kaivosveron käyttöönottoa.

Veroasiat kuuluvat valtiovarainministeriölle, mutta elinkeinoministeri Lintilän mukaan mahdollisen veron ja kaivoslain uudistuksen edistäminen tasatahtia voisi olla perusteltua.

Pakataanko kimpsut ja kampsut?

Kaivosteollisuuden Suomelan mukaan ensi syksynä katsotaan kaiken kaikkiaan, onko Suomessa malminetsintää jatkossakin vai pakataanko kimpsut ja kampsut jo käynnissä ja kehitteillä olevien kaivosten jälkeen.

Hänen mielestään kaivosalan tulevaisuus ei ole kiinni pelkästään siitä, millainen uudistettavasta kaivoslaista tulee. Myös sillä on vaikutusta, mitä tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslaissa ja luonnonsuojelulaissa. Yksi tekijä on mahdollinen kaivosveron käyttöönotto.

– Kun tarkastellaan eri ministeriöistä tulevaa toimintakehikkoamme, siinä mietitään aina monenkirjavia vaikutuksia ja ympäristöasioita. Välillä tuntuu, että kukaan ei mieti työpaikkoja, investointeja tai metallien käyttöä. Meille on tulossa pelkästään rajoituksia, Suomela sanoo.

Perustuu hallitusohjelmaan

Kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä.

Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Lakiuudistus perustuu hallitusohjelmaan.

Uudistuksessa kuullaan sidosryhmiä ja lainvalmistelu tehdään ministeriön mukaan tutkittuun tietoon pohjautuen. Valmistelua tukemaan on perustettu työryhmä.

Metallimalmikaivoksia on Suomessa noin kymmenen.

Teollisuusmineraali-, kalkkikivi- ja fosfaattikaivoksia on noin 15-20.

Pienempiä kaivoksia on noin 10–15.

Vireillä on kymmenkunta kehityshanketta.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic