Irak on pyytänyt Suomea luovuttamaan kaksoset kotimaahansa, mutta Suomi ei luovuta henkilöitä maihin, joissa heitä uhkaa kuolemantuomio. Kuva Pirkanmaan käräjäoikeudesta toukokuussa 2017. Arkistokuva: Satumaari Ventelä
Uutiset

Irakilaiskaksosten jutun lasku Suomelle jo puoli miljoonaa — Turun hovioikeus alkaa tänään pohtia veljesten osuutta joukkomurhaan

Lännen Media pyysi KRP:tä laskemaan sotarikostutkinnan hinnan, lasku oli 180 000 euroa. Loppulaskua kasvattavat vielä tutkintavankeuden hinta, asianajokulut ja tuomioistuinten sekä syyttäjälaitoksen kustannukset.

Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden irakilaisten kaksosten terrorismijutun tutkinta, tutkintavankeus ja asianajokulut ovat maksaneet valtiolle tähän mennessä ainakin 470 000 euroa.

Keskusrikospoliisi laski Lännen Medialle, että rikostutkinnan hinta irakilaisveljesten jutussa oli 180 000 euroa. Asianajokulut ja miesten tutkintavankeudessa viettämä puolitoista vuotta muodostavat loppuosan kertyneestä laskusta.

Summasta puuttuvat käräjäoikeuden ja Valtakunnansyyttäjäviraston kustannukset Loppulasku kasvaa vielä, sillä Turun hovioikeus ryhtyy tänään arvioimaan kaksosten syyllisyyttä Irakissa tapahtuneeseen joukkomurhaan.

Jos veljekset todetaan syyttömiksi, tutkintavankeus toisi molemmille helposti 50 000 euroa koppikorvauksia. Elinkautinen vankeustuomio taas maksaisi yhteiskunnalle yli miljoona euroa per vanki.

Identtiset kaksoset saapuivat Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015. Miehiä epäillään Irakissa tapahtuneista sotarikoksista, joihin ei liity Suomen kansalaisia.

– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan sotarikollisten saattaminen rikosvastuuseen on Suomen ehdoton velvollisuus, toteaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

 

Universaaliperiaatteen mukaan valtioilla on oikeus asettaa syytteeseen kuka tahansa erityisen vakaviin rikoksiin syyllistynyt riippumatta teon tapahtumamaasta.

– Tietyt rikokset on katsottu sivistysvaltioiden keskuudessa niin vakaviksi, että tekijöiden saattaminen rikosvastuuseen nähdään kaikkien valtioiden yhteisenä etuna, sanoo hallitusneuvos Juhani Korhonen oikeusministeriöstä.

– Olisi outoa, että Suomi voisi toimia turvasatamana henkilöille, jotka ovat syyllistyneet järkyttävimpiin rikoksiin, joita ihmiskuntaan voi kohdistua, Toiviainen painottaa.

Erityisen vakaviksi rikoksiksi on kansainvälisesti sovittu muiden muassa rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset. Sodallakin on säännöt.

– Esimerkiksi etniset puhdistukset, joukkoraiskaukset tai -teloitukset eivät kuulu hyväksyttyyn sodankäyntiin, OM:n Korhonen täsmentää.

 

Muualla maailmassa tapahtuneiden rikosten tutkimisessa ei ole yleensä järkeä, jos rikoksen tai siitä epäillyn ja selvittelytyöhön ryhtyvän valtion väliltä ei löydy mitään liittymäkohtia.

– Esimerkiksi rikoksesta epäillyn oleskelu Suomessa asettaa meidät jo erityiseen vastuuseen asian selvittämiseksi, Toiviainen kuvailee.

– Tutkinnassa harkitaan jatkuvasti, onko jutun selvittämistä tarkoituksenmukaista jatkaa. Vieraassa valtiossa tapahtuneita rikoksia on erittäin haasteellista tutkia, eikä se onnistu ilman kyseisen valtion apua.

On tavallista, että sotarikolliset pakenevat muihin valtioihin. Kansainväliset sopimukset ovatkin merkittävässä asemassa sotarikollisten oikeudenmukaisessa rankaisemisessa.

Ruanda pyysi aikoinaan Suomea luovuttamaan kansanmurhaan osallistuneen miehen kotimaahansa tuomittavaksi. Samoin Irak on vaatinut Suomelta nyt syytteessä olevia kaksosveljeksiä takaisin.

– Monen muun valtion tavoin Suomi ei luovuta rikoksentekijöitä maihin, joissa heitä uhkaa kuolemantuomio, OM:n Korhonen sanoo.

 

Ruanda-oikeudenkäynti ja ruandalaisen joukkomurhaajan rankaiseminen on maksanut Suomelle vähintään 5,5 miljoonaa euroa.

– Suomi noudatti kansainvälistä velvollisuuttaan, kuten moni muukin Euroopan maa, joissa tuomittiin Ruandan kansanmurhaan osallistuneita, Korhonen sanoo.

Kolmansissa valtioissa tapahtuneita rikoksia ratkotaan ja maksetaan jatkuvasti kaikissa sivistysmaissa. Välillisesti tämä turvaa myös sopimusvaltioiden omaa sisäistä rauhaa, kun maailmaan ei jää turvasatamaa, jonne murhaaja pääsisi pakoon rangaistustaan.

– Haluan myös korostaa, että saattamalla vakaviin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen, pyritään myös aikaansaamaan oikeutta rikoksen uhreille. Heidän asemaansa ei riittävästi muisteta, kun kritisoidaan oikeudenkäyntejä kalliiksi, valtakunnansyyttäjä Toiviainen lisää.

Hovi ratkoo…osallisuutta

Turun hovioikeus ryhtyy tänään ratkomaan irakilaiskaksosten (s. 1992) osallisuutta sotarikoksiin.

Terroristijärjestö Isis teloitti vuonna 2014 ainakin tuhat aseetonta vankia Camp Speicherin sotilastukikohdassa Irakissa.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea asettamaan rikosvastuuseen tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet, vaikka rikos ei liittyisi Suomeen mitenkään.

Veljekset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä 2015.

Muut vastaanottokeskuksen asukkaat uskoivat tunnistavansa heidät Isisin teloitusvideolta.

Poliisi otti veljekset kiinni joulukuussa 2015, tutkintavankeus kesti puolitoista vuotta.

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi kesäkuussa 2017, ettei näyttö riitä kaksosten tuomitsemiseksi ja vapautti veljekset.

Valtakunnansyyttäjä uskoo yhä, että kaksoset osallistuivat uhrien pahoinpitelyyn ja surmaamiseen.

Tuoreimpia artikkeleita