Uutiset

Iranin uhosta paisuvia ongelmia

Iran teki tiistaina sen mitä erityisesti läntinen maailma pelkäsi. Iranin johto antoi määräyksen murtaa Yhdistyneiden Kansakuntien asettamat sinetit maan kolmesta ydintutkimuslaitoksesta sekä käynnistää uudelleen uraanipolttoaineen tutkimusta ja kehittelyä.

Iranin ydinohjelma oli jäissä parisen vuotta. Virallisesti tiedemiehet ryhtyvät jälleen tutkimaan ydinpolttoainetta uhkaavan energiapulan vuoksi. Varsinkin Yhdysvallat on koko Iranin ydintutkimuslaitosten olemassaolon ajan katsonut, että Iranin päämäärä on valmistaa oma ydinase.

Yhdysvallat ei ole ainoa Iranin kärkäs arvostelija. Britannian pääministeri Tony Blair arvioi ydintutkimuslaitosten avaamisen hyvin vakavaksi asiaksi. Blair ymmärrettävästi paheksuu sitä, että Iran yksipuolisesti sanoutuu irti kansainvälisistä sopimuksistaan.

Iran ei ainakaan toistaiseksi piittaa lainkaan maailmalla kaikuvista vastalauseista. Presidentti Mahmud Ahmadinejadin pitää kansainvälistä kohua islaminvastaisten ilkeiden ihmisten painostuksena. Iranin koko johto seisoo presidenttinsä sanojen takana. Tiukan kurin islamilaisessa valtiossa mitään muuta vaihtoehtoa ei ole olemassakaan.

Ydinkiistan ratkaisu on jälleen erittäin vaikeaa. Heti perään on kuitenkin todettava, että asia voi saada perin yllättäviäkin käänteitä. Iran voi aivan hyvin tehdä ratkaisuja, jotka ovat täysin epäjohdonmukaisia. Vaikka tutkimuslaitosten YK:n asettamat sinetit on murrettu, laitosten ovet saattavat jostain syystä äkkiä sulkeutua.

Näin tuskin kuitenkaan käy. Iran on ottanut uuden suunnan ja ilmeisesti se jatkaa ydintutkimuksiaan. Mitä laitoksissa lopulta tutkitaan, on edelleen – vuosien selvitystenkin jälkeen – jossain määrin epäselvää. Väite tutkimuksiin pakottavista energiapulmista on joka tapauksessa tuulesta temmattu.

Sietää muistaa, että huolellisissa selvityksissä on saatu viitteitä Iranin halusta kehittää oma ydinase. Tämä uhka on otettava todesta. Kokonaan toinen asia on toki se, millä keinoilla maa saadaan lopettamaan ydinohjelmansa.

Ydinkiista on menossa kaiken todennäköisyyden mukaan YK:n turvallisuusneuvostoon. Siellä Iran joutuu vastaajan asemaan. Kun Iran on tiensä valinnut, miksi se taipuisi YK:n kovistelun jälkeen? Vaihtoehto ei oikein vaikuta todennäköiseltä.

Maailmanpolitiikassa ja -kaupassa Iran ei ole mikä tahansa valtio. Maa on merkittävä öljyntuottaja, mikä nostaa sen poliittista arvoa. Läntiselle maailmalle ja myös Yhdysvalloille on tärkeää, että öljyntuotannon tasapaino ei missään tapauksessa häiriinny. Yhdysvallat on tehnyt tästä huolimatta selväksi, ettei se katsele sivussa, jos Iran aikoo valmistaa oman ydinaseen.

Aroissa poliittisissa asioissa maltti on valttia. Niin tässäkin tapauksessa. Pelkkä maltti ei kuitenkaan voi johtaa ydinkiistassa kestävään ratkaisuun. Myös Iranin on annettava periksi.

Päivän lehti

27.1.2020