Uutiset

Irtisanomisiin helpompi uskoa kuin työvoimapulaan

Riikka Mäntyneva

Päivittäisiä talousuutisia seuratessa voi nykyisin jo melkein jo veikata, mikä yritys seuraavaksi ilmoittaa työntekijöiden vähentämistarpeesta ja yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä. Se on kuin kulovalkean tavoin leviävä muoti-ilmiö.

Milloin syyksi ilmoitetaan tuotannon siirtäminen Suomen rajojen ulkopuolelle, tappiollinen toiminta tai muuten vain muodissa oleva toiminnan tehostaminen.

Sanomalehti Karjalaisen laskelmien mukaan ainakin 15 suomalaisyritystä on pelkästään kuluvan syyskuun aikana ilmoittanut yt-neuvotteluista.

Listalta löytyvät Silja Line, Finnet, Yleisradio, MTV3, Hartwall, UPM-Kymi, Stora Enso, Edita, Eniro…

Tämän vuoden aikana on yt-neuvotteluissa ollut tavoitteena yhteensä 7 000 suomalaisen työntekijän vähentäminen.

Ei ole mikään ihme, että keskivertosuomalaisen on vaikea uskoa väitteet Suomea lähivuosina uhkaavasta työvoimapulasta. Aamulehden taannoisen kyselyn mukaan epäuskoisten seurakuntaan mahtui 60 prosenttia suomalaisista.

On luonnollista, että lähes päivittäin toistuvat negatiiviset yritysuutiset muokkaavat mielipiteitä. Siinä tulvassa ei paljon auta, vaikka työministeriö yrittäisi kertoa työllisyyden lähtemisestä selvään nousuun tai uusien työpaikkojen syntymisestä palvelualoille.

Päinvastoin, tavallinen suomalainen vain odottaa, koska työttömyysluvut pompsahtavat, kun kaikki irtisanotut saadaan kirjattua jäljessä laahaaviin tilastoihin.

Ajatus on kieltämättä hiipinyt omaankin mieleeni, eikä auta, vaikka olen antanut asioista perillä olevien yrittää todistaa luuloni vääräksi.

Miksi matti ja maija suomalainen ei usko, vaikka tilastonikkarit, työvoimahallinto ja työnantajajärjestöt yrittäisivät kilvan vakuutella, että pian ammattitaitoista työntekijää odottavat kissanpäivät?

Siksi, että täkäläinen pessimisti on monessa kitkerässä liemessä keitetty. Muistiin ovat syöpyneet karvaat kokemukset 1990-luvun lamasta, jonka seuraajaa vain odotetaan saapuvaksi.

Tilannetta ei helpota verenperintönä saatu epäluulo virkamiehiä, poliitikkoja ja raharikkaita kohtaan. Moni ajattelee, että siellä ne pirulaiset kaunistelevat tilastoja ja puhuvat niitä näitä omat kasvonsa säilyttääkseen.

Suurten ikäluokkien eläkkeellelähdöllä on lohduteltu pätkäputkilaisia ja työttömiä jo liian pitkään.

Tänä vuonna lopputilin saavaa työntekijää ei auta muistutus, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntien 425 000 työntekijästä 140 000 jää eläkkeelle tai että työikäisten määrä kääntyy laskuun vuoden 2010 jälkeen.

Taitaa olla turha käynnistää propagandakoneistoa, joka kääntäisi suomalaisten päät. Jos ne puheet työvoimapulasta kuitenkin sattuisivat olemaan totta, toivottavasti joku pitää huolen koulutuksen suuntaamisesta niin, että työntekijät ja -antajat kohtaavat.

riikka.mantyneva@hameensanomat.fi