Uutiset

Isä, poika ja Maalaisliiton henki

Kuolleet sielut on Nikolai Gogolin klassikkoteos joka kertoo salaperäisestä Tšitšikovista. Tuo maata kiertävä mies halusi syystä tai toisesta ostaa maanomistajilta kuolleita sieluja, eli menehtyneiden maaorjien henkilötietoja.

Kirjan tapahtuma-aikaan väestökirjanpitoa ei oltu vielä hiottu nykytasolleen, joten tieto henkilön kuolemasta päätyi kirkonkirjoihin vasta pitkällä viiveellä. Moni maan- ja maaorjanomistaja olikin valmis myymään omistamansa vainajan sielun säästääkseen veroissa ja päästäkseen ilmoittamisen vaivasta.

En ole kyseistä kirjaa sen kiistattomista ansioista huolimatta vielä lukenut, mitä nyt syvästi kadun.

Mutta sen verran tarinaa tunnen, että tarina pompsahti hakematta mieleen, kun Helsingin Sanomat kertoi Keskustapuolueen jäsenluettelosta löytyneistä lukuisista yllätysnimistä.

Keskustan ostamat sielut olivat tosin mitä suurimmassa määrin elossa ja osa jopa närkästyneitä, kuten esimerkiksi SKDL:n entinen kansanedustaja Anna-Liisa Hyvönen, jolle keskustalaiseksi nimitteleminen oli kova paikka.

Ymmärrän Hyvöstä, sillä minullekin olisi epämieluisaa tulla luulluksi kepulaiseksi. Sen verran huonossa huudossa puolue tällä hetkellä on vaalirahasotkujensa ja muiden käsittämättömyyksiensä kanssa.

Sieluista sujuvasti uskontoon ja edelleen kirkkoon, vaikka nämä kolme ovatkin täysin toisistaan irrallisia asioita. Keskustaan pakkoliitetyt sielut muistuttavat nimittäin evankelisluterilaisen kirkon näppärästä tavasta säilyttää jäsenmääränsä.

Lapsikasteen hienoin puoli on siinä, että jäseneksi liitettävä henkilö ei voi millään tavalla estää jäsenyyttään. Ja niinhän Keskustaankin on liitetty kokonaisia perheitä, kuin lapsikastella ikään.

Keskustan iloisessa yli 170 000 sielun joukossa näyttääkin olevan mukana suuri määrä tapakeskustalaisia, jotka eivät muista tai edes tiedä olevansa puolueen jäseniä. Ja se on Keskustalle varsin noloa.

Perjantaina verkkoon syntyi eroakeskustasta.fi -palvelu, aivan eroakirkosta.fi -sivuston mallin mukaisesti.

Parasta tietysti olisi, jos kumpaakaan näistä palveluista ei tarvittaisi lainkaan.

18 vuoden ikäraja minkä tahansa järjestön jäseneksi liittymisessä parantaisi suomalaisten oikeusturvaa. Niin uskontokuntaan kuin puolueeseenkin pitäisi päästä vain itse liittymällä, ei muiden lliittämänä.

Pakkojäsen on vain kuollut sielu rekisterissä, vailla tarkoitusta ja aatetta.

Olisi liian radikaalia väittää keskustalaisuuden olevan uskonto, vaikka lauantaina saimmekin kuulla Paavo Väyrysen kirkon valmistuneen Keminmaalla.

Mutta ehkä Keskustan tärkein henkinen tehtävä on muistuttaa meitä siitä, että tässä alati muuttuvassa maailmassa on yhä joitakin arkijärjen ja tieteen selityskyvyn ulkopuolella olevia mysteereitä, kuten esimerkiksi Paavo Väyrysen ja Jarmo Korhosen kestosuosio.

jani.suhonen@hameensanomat.fi