Uutiset

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas lakkautetaan lopullisesti ja Aviisin kohtalosta Tampereella päätetään ensi vuonna – Oulussa yliopisto lähti tukemaan lehteä

Yliopistojen ylioppilaskunnissa käydään keskustelua, onko oikein, että opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen ja esimerkiksi ylioppilaslehden kustannuksiin osallistuminen ei ole vapaaehtoista.
Tampereen yliopistolehti Aviisi täyttäisi ensi vuonna 60 vuotta. Kuva: Raimo Iso-Ettala

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti tämän kuun alussa, että ylioppilaslehti Uljas lakkautetaan lopullisesti. Tampereen ylioppilaslehden Aviisin hautajaisia vietetään Tampereella torstaina, koska Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt Aviisin laittamisesta ainakin ilmestymistauolle.

Aviisin epävarma tulevaisuus liittyy Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymishankkeeseen. Vaikka Aviisin tarina loppuisi, on mahdollista, että vastaisuudessakin Tampereella julkaistaan ylioppilaslehteä. Uuden yhdistyneen ylioppilaskunnan edustajisto päättää tammikuussa budjetista ja samalla myös ylioppilaslehti-asiasta.

Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Tampereen ammattikorkeakoululla ei ole omaa lehteä. Aviisin päätoimittajan Tuija Siltamäen mukaan Aviisia pidetään leimallisesti Tampereen yliopiston Tamyn ylioppilaskunnan lehtenä. Yhdistyvien ylioppilaskuntien jäsenistön voi olla vaikea hyväksyä ”Tamyn lehteä” uudeksi yhteiseksi lehdeksi.

– Ylioppilaskunnan edustajistossa on ollut paljon poliittista tahtoa, että lähdetään kehittämään uutta yhteistä lehteä. Olisi harmi, jos hyvä lehti ja pitkä perinne vain kevyesti ilman kunnollista keskustelua ja linjaamista lakkautettaisiin, Siltamäki sanoo.

Aviisi on uudistettu kokonaan kolme vuotta sitten, sen pohjalta voisi Siltamäen mukaan lähteä kehittämään uutta lehteä.

– Se olisi erittäin paljon helpompaa, halvempaa ja järkevämpää kuin alkaa tyhjästä synnyttää aivan uutta lehteä.

Lääkäriopiskelijat eivät pitäneet ylioppilaslehteä tärkeänä

Itä-Suomen yliopisto toimii Joensuussa ja Kuopiossa. Kun yliopistot yhdistyivät, myös niiden ylioppilaslehdet yhdistyivät. Kuopiossa ilmestyvä Stimulus ja Joensuun ylioppilaslehti yhdistyivät uudeksi Uljaaksi. Nykyisin sitä ei ole Kuopiossa koettu niin omaksi.

Kuopiossa lääketieteellisessä opiskelevien DeeKu-edustajaryhmä ajoi ylioppilaskunnan edustajistossa Uljaan lakkauttamista. Myös Vihreä lista kannatti Uljaan lakkauttamista. Vihreän listan Vili Moisio kertoi edustajiston kokouksessa kysyneensä opiskelukavereiltaan ja äänestäjiltään, kuka luki Uljasta. Vastaus oli, että juuri kukaan ei lukenut.

Uljaan lakkauttamisen perusteluna oli myös raha. Raha ratkaisee myös Tampereen ylioppilaslehden tulevaisuuden, kun uusi edustajisto päättää budjetista.

Ylioppilaslehtiä kustantavat yliopistojen ylioppilaskunnat, joiden toiminta rahoitetaan yliopisto-opiskelijoilta perittävillä jäsenmaksuilla.

Itä-Suomen yliopistossa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS on nostamassa maksuaan ja ylioppilaskunnan edustajisto päätti, että maksun korotusta ei peritä opiskelijoilta ja ylioppilaskunnan nykyinen 126 euron jäsenmaksu säilytetään ennallaan. Enemmistö edustajistosta oli sitä mieltä, että kun säästää pitää, ylioppilaslehti on oikea säästökohde.

Mikään pakollinen lehden lopettaminen ei budjetinkaan takia olisi ollut, enemmän oli kyse valinnasta.

Siltamäki muistuttaa, että yhtä opiskelijaa kohden jäsenmaksun korotuksessa puhutaan muutamasta eurosta.

– Suurimmalle osalle opiskelijoita parin euron korotus tuskin vaikuttaa niin paljon talouteen.

Ylioppilaskunnan budjetille muutaman euron opiskelijakohtainen korotus taas on merkittävä. Esimerkiksi Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistyessä uudessa ylioppilaskunnassa on 18 000 jäsentä. Se kerrottuna muutamalla eurolla on iso summa rahaa.

Oulun yliopiston rehtori pitää ylioppilaslehteä tärkeänä

Uljaan lakkauttamista perusteltiin myös varautumisella mahdolliseen ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyden poistumiseen. Esimerkiksi Oulun ylioppilaskunnan edustajisto lisäsi tänä syksynä linjapaperiinsa tavoitteeksi automaatiojäsenyydestä luopumisen. Jos opiskelijat eivät automaattisesti ole ylioppilaskunnan jäseniä, jää ylioppilaskunnan budjettiin saamatta jääneistä jäsenmaksuista iso lovi.

Osa opiskelijoista arvostelee sitä, että ylioppilaslehden kustannuksiin osallistuminen ei ole vapaaehtoista, vaan ylioppilaslehteä rahoitetaan automaattisesti ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla.

Siltamäen mukaan se ei ehkä ole oikeudenmukaista, mutta toistaiseksi ainoa mahdollisuus rahoittaa lehteä.

Oulussa tosin on löydetty toisenkinlainen rahoituskanava. Oulun yliopisto on lupautunut ostamaan paperilehdestä mainostilaa sovitulla summalla. Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan ”painettu lehti on hyvä lisä kampuskehitykseen ja viihtyvyyteen.”

Yliopiston tuen ansiosta Oulun ylioppilaslehteä aletaan taas ensi vuonna julkaista myös paperiversiona. Yliopisto ei puutu lehden sisältöön tulevaisuudessakaan.

Rehtori Niinimäki kommentoi Oulun ylioppilaslehdessä, että on hyvä, kun yliopistoympäristössä on journalistisin perustein toimiva media. ”Siinä on jopa pientä vallan vahtikoira -tunnelmaa”.

Ylioppilaslehdet

Ylioppilaslehtiä kustantavat yliopistojen ylioppilaskunnat, joiden toiminta rahoitetaan yliopisto-opiskelijoilta perittävillä jäsenmaksuilla.

Itsenäisiä journalistisia julkaisuja, yliopisto ei määrittele lehtien linjaa.

Ylioppilaslehdet ovat historian aikana tuoneet esiin uusia ajatuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Ylioppilaslehti on historiansa aikana avannut keskustelua mm. naisylioppilaista, suomen kielen asemasta, feminismistä, huumeista, eläinten oikeuksista ja nykyajan epävarmoista työsuhteista.

Perinteikkäin on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilaslehti, joka on perustettu 1913. Paperilehden painos on 35 000. Lehden saa kotiinsa jokainen perustutkinto-opiskelija tai ylioppilaskuntaan erikseen liittynyt jatko-opiskelija.

Ylioppilaslehden päätoimittajina ovat toimineet muun muassa presidentti Urho Kekkonen, sdp:n kansanedustaja, kirjailija Arvo Salo, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja Helsingin Sanomien toimittajat Saska Saarikoski ja Anna-Liina Kauhanen.

Aviisin päätoimittajana ollut mm. Aamulehden nykyinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Oulun ylioppilaslehden päätoimittajana ollut mm. europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja kirjoittajina kriitikko Jukka Kajava ja elokuvan monitoimimies Peter von Bagh.