Viikkiä esiteltiin Helsingin Katajanokanlaiturissa medialle keskiviikkona. Torstai-iltana tai viimeistään perjantaiaamuna Viikki lähtee lastaamaan tavaraa Riiasta, Latviasta.
Uutiset

Katso video! Itämeren satamiin kuljettaa nyt tavaraa kaksi maailman vähäpäästöisintä irtolastilaivaa – Kolme satamaa ja raskas teollisuus ympäristöhankkeessa mukana

Irtolastilaiva Viikin ja Haagan polttoaineena käytettävä nesteytetty maakaasu ja uusi muotoilu puolittivat hiilidioksidipäästöt.

– Tämä alus leikkaa perinteisen aluksen ympäripäästöt puoleen, esittelee monialayhtiö Aspon toimitusjohtaja Aki Ojanen Helsingin Kauppatorin rannassa seisovaa uutta irtolastilaivaa Viikkiä.

Viikki on Ruotsin-laivan kokoinen, mutta ihmisten sijaan se kuljettaa Itämeren ja Pohjanmeren satamakaupunkeihin muun muassa malmia, kalkkikiveä, kivihiiltä terästeollisuudelle ja biopolttoaineita sekä viljaa ja lannoitteita. Varustamon suurimmat asiakkaat ovat teräs-, energia- ja kaivosteollisuus.

Aluksen lastiruumien kokoa on kasvatettu entisistä laivoista, koska sillä ennakoidaan kasvavaa biopolttoaineen kuljettamista.

Aspon tytäryhtiön ESL Shippingin uusimmat alukset Viikki ja Haaga ovat maailman vähäpäästöisimmät irtolastilaivat. Varustamon kaikki laivat on nimetty Helsingin kaupunginosien mukaan. Viikki sopii vähäpäästöisen laivan nimeksi, koska kaupunginosa on palkittu suunnittelustaan ympäristöpalkinnoilla.

ESL Shippingin toimitusjohtaja Mikki Koskinen korostaa kumppaneiden tärkeyttä. Varustamon pääasiakas, pohjoismainen teräsyhtiö SSAB, on ollut laivahankkeessa mukana, koska senkin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Varustamo hyötyy ympäristöystävällisistä laivoista myös taloudellisesti.

 


Katso videolta, miltä irtolastilaiva Viikki näyttää.

 

60-prosenttisesti eurooppalaista tuotantoa

Alusten suunnittelu aloitettiin Suomessa viisi vuotta sitten. Varustamon väkeä lähti joulukuussa 2016 Nanjingiin, Kiinaan, jossa alukset rakennettiin.

ESL Shipping tilasi aluksensa ensimmäistä kertaa Sinotrans & CSC Jinlingin telakalta, mutta se on tilannut edellisetkin aluksensa Kaakkois-Aasiasta. Rakentaminen tulee siellä huomattavasti edullisemmaksi kuin matkustajalaivoja rakentavilla Suomen tai muilla Euroopan telakoilla.

Eurooppalaisilta yrityksiltä on hankittu laivaan niin paljon laitteita ja teknologiaa, että Koskisen mukaan Viikkiä voi pitää 60-prosenttisesti eurooppalaisena tuotantona. Laivassa on esimerkiksi kolme automaattista nosturia, jotka on tilattu Cargotecin tytäryhtiöltä MacGregorilta. Monipolttoainemoottorit on suunniteltu Tanskassa.

 

 

Irtolastilaivat poikkeavat satamassa 80 kertaa vuodessa

Mihin päästöjen vähennys Viikissä sitten perustuu?

Neljännes päästövähennyksestä tulee nesteytetystä maakaasusta, LNG:stä. Sitä käytetään polttoaineena pääkoneessa, kolmessa apukoneessa ja lämmityskattilassa.

Aluksen muotoilu on tehnyt laivasta energiatehokkaamman.

– Kulkuvastus on mahdollisimman pieni. Meillä on hyvin erikoinen keulamuoto, vesi kulkee kauniisti laivan linjoja pitkin. Potkurin halkaisija on todella iso ja sen ympärillä on virtaussiivekkeet, jotka saavat veden pyörimään oikeaan suuntaan jo ennen kuin se menee potkuriin.

Myös nopeutta on vähennetty.

– Meidän operointinopeus on noin 12 solmua. Aikaisemmin laivat optimoitiin noin 14 solmuun. Itämerellä se ei ollut tarpeellista, koska etäisyydet ovat pienemmät.

Itämerellä laivat poikkeavat satamassa noin 80 kertaa vuodessa. Siksi lastinkäsittelyteknologian kuten nostureiden kehittäminen on ollut tärkeää.

– Satamassa käytettävä aika on pyritty minimoimaan.

Energiaa säästetään myös, kun hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Tehokkuutta laivaan on tuonut myös Lappeenrannassa kehitetty ja tuulivoimaloissa käytössä ollut kestomagneettiakseligeneraattori. Sen avulla apukoneilta voidaan syöttää lisää tehoa potkuriakselille, mikä mahdollistaa tarvittavan tehon kulkemaan jääolosuhteissa. Potkuriakselilta taas voidaan ottaa virtaa laivan sähköverkkoon ja näin säädellä koneiden kuormitusta ja käyttöastetta.

ESL Shippingillä on Raahen ja Ruotsin Luulajan ja Oxelösundin satamien ja SSAB:n kanssa yhteishanke.

– Normaalin ympäristönsuojelutason ylittäviin investointeihin olemme saaneet Verkkojen Eurooppa -hankkeesta EU-tukea.

 

Oikaisu 15.11.2018:  Uutisen faktalaatikossa oli virhe laivojen korkeuden kohdalla. Laivojen korkeus on kölistä mastonhuippuun 40 metriä. Uutisessa kerrottiin myös virheellisesti, että ESL Shipping -varustamon viimeisin Suomessa rakennettu laiva olisi ollut Raumalla vuonna 1998 rakennettu Pasila. Pasila rakennettiin jo vuonna 1995 ja viimeisin Suomessa rakennettu laiva on vuonna 1998 rakennettu Tali.

 

 

Viikki ja Haaga

Kaksi uusinta irtolasteja Itä- ja Pohjanmerellä kuljettavan ESL Shippingin 50 laivasta.

ESL Shipping on monialayhtiö Aspon tytäryhtiö.

Suurimmat asiakkaat teräs-, energia- ja kaivosteollisuus.

Tehty Sinotrans & CSC Jinlingin telakalla Nanjingissä, Kiinassa, mutta eurooppalaisuusaste 60 %, kun laitetoimitukset lasketaan.

Suunnitteli suomalainen Deltamarin ja ESL Shipping.

Yhteen alukseen mahtuu 1000 rekka-autolastillista tavaraa.

Aluksen hinta noin 30 miljoonaa euroa.

40 m korkeita, 160 m pitkiä, noin Ruotsin-laivan kokoisia.

Täysin nesteytetyllä maakaasulla LNG:llä käyvät koneistot.

Energiatehokkuudessa jo nyt 2025 vaatimustasolla.

Koneet voidaan sammuttaa, kun alus on satamassa, koska varustettu matkustaja-alusten tapaan maasähköjärjestelmällä.

Tuoreimpia artikkeleita