Uutiset

Itävallassa Sebastian…Kurz saa palata takaisin valtaan

Entinen liittokansleri voi valita kumppanin hallitukseen vasemmalta tai äärioikealta.
Itävallan kansanpuolueen johtaja Sebastian Kurz (oik.) vilkutti ihmisille käytyään äänestämässä vierellään tyttöystävänsä Susanne Thier (vas.) sunnuntaina Wienissä. Kuva: CHRISTIAN BRUNA
Itävallan kansanpuolueen johtaja Sebastian Kurz (oik.) vilkutti ihmisille käytyään äänestämässä vierellään tyttöystävänsä Susanne Thier (vas.) sunnuntaina Wienissä. Kuva: CHRISTIAN BRUNA

Itävallan konservatiivien johtajan Sebastian Kurzin puolue voitti selvästi sunnuntaina pidetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit, kertovat vaalien ensimmäiset ennusteet. Hänellä on useita vaihtoehtoja hallituskumppanista, joiden avulla hänen koalitionsa saisi enemmistön parlamentissa.

Äärioikeiston vapauspuolueen (FPÖ) kannatus on laskenut videoskandaalin vuoksi jopa 10 prosenttiyksikköä.

Kurzin kansanpuolue (ÖVP) voitti vaalit 37,1 prosentin ääniosuudella ennen sosiaalidemokraatteja (22,6 %) ja vapauspuoluetta (16,7 %), kertoi Argen Wahlen -tutkimuslaitoksen ennuste. Vihreät saivat sen mukaan 13,0 prosenttia äänistä ja liberaali Neos 7,8 prosenttia.

Vasemmalle kallellaan olevat vihreät ja äärioikeisto varoittelivat ennen vaaleja molemmat, että Kurz ottaisi hallituskumppanikseen vastakkaisen puolen puolueita.

Videoskandaali poiki uudet vaalit

Vaaleihin ajauduttiin sen jälkeen kun toukokuussa paljastunut videoskandaali johti äärioikeiston johtajan ja varaliittokanslerin Heinz-Christian Strachen eroon. Strache oli salaa kuvatulla videolla näyttänyt olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.

Skandaali ei vahingoittanut Kurzia ja mielipidemittausten mukaan hänen konservatiivinsa ovat jopa pystyneet vetämään äänestäjiä äärioikeistosta.

– Olemme hyvin luottavaisia. Meillä on yksi selkeä päämäärä, tulla ensimmäiseksi näissä vaaleissa. Haluamme parantaa tulostamme, Kurz sanoi toimittajille ennen äänestämistään Wienissä.

Mielipidemittauksissa Kurzin kansanpuolueen ÖVP:n kannatus on noussut 34 prosenttiin vuoden 2017 vaalien 31,5:stä.

Hänen puolueensa tarvitsee kuitenkin hallituskumppanin saadakseen enemmistön parlamentissa. Hänen todennäköisimmät vaihtoehtonsa olisivat joko koalitio vihreiden ja liberaalipuolue Neosin kanssa tai herättää uudelleen henkiin koalitio äärioikeiston vapauspuolueen (FPÖ) kanssa.

Äärioikeiston kannatus vajonnut

– Jokainen ääni FPÖ:lle estää musta-vihreän, sanoi vapauspuolueen johtaja Norbert Hofer puolueensa vaalitilaisuudessa perjantaina Wienissä. Hofer viittasi Kurzin kansanpuolueeseen ja vihreisiin.

FPÖ:n kannatus on skandaalin vuoksi pudonnut noin 20 prosenttiin vuoden 2017 vaalien 26 prosentista.

FPÖ on jo joutunut uuteen skandaaliin. Syyttäjät sanoivat torstaina, että he tutkivat Strachea, yhtä hänen entisistä henkivartijoistaan ja hänen toimistonsa entistä johtajaa petoksesta.

Syyttäjien ilmoitus tuli sen jälkeen kun mediassa raportoitiin FPÖ:n rahoittaneen Strachen ja tämän vaimon ylellistä elämäntapaa. Strachen vaimo on ehdokkaana vaaleissa.

FPÖ on yrittänyt saada äänestäjiä puolelleen maahanmuuttajien vastaisella retoriikalla, vaikka asia ei enää kiinnosta äänestäjiä niin paljon kuin ennen, koska maahanmuuttajien määrä on vähentynyt.

– Islam on alistava ja suvaitsematon järjestelmä, Hofer sanoi kuulijoilleen. Itävallassa on noin 700 000 muslimia, mikä tekee noin kahdeksan prosenttia Itävallan yhdeksästä miljoonasta asukkaasta.

Vihreät nousussa

Vihreiden kannatus on noussut kahden vuoden takaisesta vajaasta neljästä prosentista 13:een. Puolue varoitti FPÖ:n saattavan palata valtaan.

– Pitäisikö meillä olla jälleen hallitus, joka on korruptoitunut ja äärioikeistolainen? Me sanomme ei, sanoi vihreiden johtaja Werner Kogler puolueensa vaalitilaisuudessa perjantaina.

Kurz ei torstai-iltana suostunut laskemaan pois mahdollisuutta yhteiseen hallitukseen äärioikeiston kanssa.

– Jos minut valitaan, me neuvottelemme kaikkien puolueiden kanssa, hän sanoi tv-debatissa.

Sebastian Kurz

Sebastian Kurz, 33, on sihteerin ja opettajan poika, joka alkoi toimia aktiivisesti Itävallan kansanpuolueessa (ÖVP) jo 16-vuotiaana.

Opiskellessaan lakia Wienissä hänet valittiin ÖVP:n nuorisosiiven johtoon. Hän lopetti opintonsa vuonna 2011 tullakseen toiseksi sisäministeriksi, vuonna 2013 hänestä tuli ulkoministeri 27-vuotiaana.

Hän oli virassaan Euroopan unionin historian nuorin ulkoministeri.

Vuonna 2017 hän esitteli 50-kohtaisen ohjelman maahanmuuttajien integraation parantamiseksi. Hän otti ansiot siitä, että Balkanin siirtolaisreitti suljettiin vuonna 2016. Kurzilla on hyvät suhteet Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin.

ÖVP:n johtoon hänet valittiin toukokuussa 2017. Hän nimesi puolueen uudelleen turkoosiksi liikkeeksi, minkä jälkeen hän toimi liittokanslerina joulukuusta 2017 toukokuuhun 2019, jolloin niin sanottu Ibizagate-skandaali hajotti hallituskoalition.