Uutiset

Itsenäisyyden arvo on säilynyt

Hämeenlinna 6.12.2005

Suomi hiljentyy tänään viettämään maan 88. itsenäisyyspäivää. Jokainen itsenäisyyttä ja kansallista arvopohjaa kunnioittava suomalainen muistaa tänään ennen muuta sodan vuodet elänyttä sukupolvea. Nyt voimme sanoa ääneen, että Suomi on itsenäinen, koska koko kansa halusi vuosina 1939-44 pitää kiinni vapauden ihanteesta.

Sodan vuodet vaativat pieneltä maalta suunnattomia uhrauksia. Suomen tulevaisuus oli uhattuna, mutta itseensä luottaen maa puolusti rajojaan, torjui sotilaallisesti ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen ja varmisti näin tien maan olemassaolon turvaavaan rauhaan.

Miten itsenäinen Suomi lopulta oli sodan jälkeen? Keskustelu jo historiaan siirtyneestä aikakaudesta jatkuu edelleen. Käsitteen puhtaassa merkityksessä Suomi ei ollut itsenäinen, mutta kerta toisensa jälkeen maan johto pystyi taitavasti torjumaan Neuvostoliiton maamme itsemääräämisoikeuden kaventamiseen tähtäävää vyörytystä.

Rauhan ajan alkaessa Suomen tulevaisuus oli hyvin pitkälle poliitikkojen käsissä. Kaksi nimeä voi nostaa ylitse muiden: J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Kumpikin presidenteistä luotti siihen, että suomalaiset pystyvät hoitamaan asiansa itsenäisyyttä turvaten.

Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat poliittisesti epävakaita. Ajoittain maata repivät suuret kiistat, 1956 peräti tunteita kuumentanut yleislakko. Jälkikäteen voi pitää lähes ihmeenä, että riidat pysyttiin kuitenkin sopimaan ja maan tulevaisuus turvaamaan. Ratkaisevilla hetkillä ymmärrettiin sittenkin maan etu, sen kiistaton arvo.

Sota katkeroitti, silti Suomi pystyi vähitellen luomaan suhteet Neuvostoliittoon. Aivan ratkaisevaa suhteiden rakentamisessa oli umpikujaan ajautuneen neuvostovallan kaatuminen, Venäjän synty. Juhlapuheissa suorastaan hokemaksi tullut YYA-sopimus olikin äkkiä historiaa!

Tänään Suomella on normaalit suhteet Venäjään. Idänkauppa kasvaa ja kartuttaa hyvinvointiamme.

Pieni vähemmistö katsoo edelleen, että Suomi menetti itsenäisyytensä, kun se liittyi Euroopan unioniin. Tulkinta on niin vapaa, ettei se vastaa totuutta. Suomi on osa EU:ta ja silti vankasti itsenäinen eurooppalainen valtio!

Kansainvälisyys on laskettu perinteisesti suomalaisuuden uhaksi. Muun muassa maailmanlaajuisen viihdebisneksen on arveltu syövän elintilan kotimaiselta musiikilta, elokuvalta ja teatterilta sekä kaventavan ylipäätänsä suomalaisen kulttuurin elintilaa. Synkät ennusteet eivät ole toteutuneet, ei sinne päinkään.

EU-valtionakin Suomi päättää itse tulevaisuudestaan. Maa tekee muun muassa elintärkeät koulutuspoliittiset ratkaisut. Jos Suomi arvostaa koulutusta ja vaalii opetuksen laatua, se pysyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Nokian menestys ei suinkaan ole lottovoiton tapainen sattuma. Nokian voittokulku nojaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään siinä missä työn arvostukseenkin.

Itsenäisyyden alku ja juuri ei ole vuosien mittaan muuksi muuttunut. Itsenäisyyttä on arkinen aherrus, työnteko.

Nokian voittokulku nojaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään siinä missä työn arvostukseenkin.