Uutiset

Itsenäisyyteen pyrkivä Bougainville äänestää parlamentista – ehdolla on ennätysmäärä naisia, mutta monen tie voi katketa vaalijärjestelmään

Bougainville äänesti itsenäistymisestä viime vuonna. Tie itsenäisyyteen on vielä pitkä.
Itsehallinto on Bougainvillessä varsin nuori. Kuva on vuodelta 2010, jolloin alueella järjestettiin toista kertaa vaalit. Kuva: ILYA GRIDNEFF
Itsehallinto on Bougainvillessä varsin nuori. Kuva on vuodelta 2010, jolloin alueella järjestettiin toista kertaa vaalit. Kuva: ILYA GRIDNEFF

Viime vuoden lopussa itsenäisyydestään äänestänyt Bougainville äänestää tässä kuussa uudesta parlamentista.

Äänestys on ensimmäinen itsenäisyysäänestyksen jälkeen ja vaalivoittaja pääsee neuvottelemaan maan itsenäistymisen ehdoista.

Merkittävää vaaleissa on se, että niissä on ehdolla ennätysmäärä naisia, yhteensä 43. Vuoden 2015 vaaleissa määrä oli 35.

– On rohkaisevaa, että ehdokkaiden määrä on noussut viime kerrasta, sanoo Australian National Universityn tutkija Kerryn Baker.

Luvut ovat merkittäviä, koska Papua Uusi-Guinea, josta Bougainville itsenäistyy, on niiden maiden joukossa, joissa naisten poliittinen osallistuminen on vähäisintä koko maailmassa.

Papua Uusi-Guinea on yksi kolmesta maasta maailmassa, joiden parlamentissa ei ole yhtään naispuolista edustajaa.

Perustuslaissa on naiskiintiö

Vuonna 2004 säädetty Bougainvillen perustuslaki määrää, että Bougainvillen parlamentissa on 33 avointa paikkaa, kolme naisille varattua paikkaa ja kolme paikkaa sisällissodan veteraaneille.

Avoimia paikkoja tavoittelee 14 naista, kun taas kiintiöpaikkoja tavoittelee 27 naista. Lisäksi kaksi naista pyrkii presidentiksi.

Bakerin mukaan syy jakaumaan on se, että Bougainvillessä ajatellaan yleisesti, että avoimet paikat kuuluvat miehille.

– Avoimiin paikkoihin pyrkivät naiset kohtaavat jonkin verran vastustusta tämän vuoksi. Pitkään kolme varattua paikkaa olivat maksimimäärä naisten edustukselle, hän sanoo.

Varatut paikat tarkoittavat myös, että monet korkean profiilin naisehdokkaat kampanjoivat vain näille paikoille. Bougainvillen itsehallinto on kuitenkin pyrkinyt lisäämään tasa-arvoa vaatimalla vuodesta 2016 alkaen vaatimalla jokaista osastoa paikallishallinnon tasolla valitsemaan sekä nais- että miesehdokkaan.

Vuoden 2015 vaalit olivat ensimmäinen kerta, kun avoimeen paikkaan pyrkinyt nainen tuli valituksi. Baker pitää sitä virstanpylväänä.

Itsenäisyysäänestyksessä murskatulos

Bougainvillenkansanäänestys itsenäisyydestä oli neuvoa-antava, mutta sen tulos oli murskaava.

Yli 98 prosenttia äänestäneistä antoi äänensä itsenäisyyden puolesta, ja äänestysprosentti oli yli 87.

Äänestys puolestaan oli seurausta vuosina 1988–98 käydystä sisällissodasta, jossa solmittiin rauha vuonna 2001. Tuolloin sovittiin, että Bougainville saa itsehallinnon ja äänestää itsenäistymisestään viimeistään 10–15 vuotta ensimmäisen itsehallintohallituksen valitsemisen jälkeen. Äänestyksen takaraja oli tämän vuoden kesäkuussa.

Jo ennakkoon oli tiedossa, että itsenäistyminen saavuttaa suuren kannatuksen, mutta uuden maan synty ei ole vielä täysin varmaa.

Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on ensin neuvoteltava itsenäisyydestä Papua Uuden-Guinean hallituksen kanssa. Sitten molempien hallitusten on vielä hyväksyttävä eron ehdot.

Neuvottelujen odotetaan kestävän vähintään kuukausia, jopa vuosia. Papua Uuden-Guinean johto on jo esittänyt, että alueen itsehallinto järjestettäisiin muilla tavoin.

Bougainville

Papua Uuteen-Guineaan kuuluva saari, joka on maan itäisin saari. Suurin Salomonsaarien saarista.

Asukkaita on noin 250 000.

Saari on saanut nimensä ranskalaisen Louis-Antoine de Bougainvillen mukaan. Saari oli saksalaisten hallinnassa, kunnes australialaiset miehittivät sen vuonna 1914. Japanin miehitys seurasi vuosina 1942–44.

Kun Papua Uusi-Guinea itsenäistyi Australiasta vuonna 1975, saari siirtyi sille.

Vuosina 1988–98 saarella käytiin sisällissotaa. Itsenäisyydestä äänestettiin sovitusti vuonna 2019.

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic