Uutiset

Itsenäisyyttä oman maun mukaan

Syksyllä kuului hämeenlinnalaisten keskuudessa pientä murinaa siitä, ettei keskustassa juhlita tänä vuonna itsenäisyyttä. Ei siis järjestetä sellaista aikuiselle väelle tarkoitettua enemmän tai vähemmän juhlallisenoloista tilaisuutta.

Muutamina viime vuosina joulukuun kuudes onkin näkynyt ja tuntunut kaupunkikuvassa järeän harmaana. Vuonna 2007 Hämeenlinnassa järjestettiin valtakunnallinen sotilasparaati ja viime vuonna varuskunta marssi talvisodan vuosijuhlan kunniaksi.

Joissakin Suomen kaupungeissa itsenäisyyttä juhlistetaan ampumalla ilotulitusraketteja taivaalle, toisissa asukkaille kammetaan hernerokkaa soppatykistä. Ja puheita, niitä pidetään torilla jos toisella.

Tänä vuonna Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistys anoi kaupungilta avustusta juhlan järjestämiseksi torilla, mutta turhaan.

Totta puhuen on kyllä vaikea keksiä hyvää perustetta, jolla langettaa juhlien järjestäminen, tai maksaminen, kaupunkien jokavuotiseksi velvollisuudeksi.

Ensi vuoden alussa Hämeenlinnaan perustetaan säätiö, työnimeltään Musiikkia Sibeliuksen syntymäkaupungissa, joka kuulemma aikoo ottaa vastuun tulevien vuosien itsenäisyyspäiväjuhlien järjestämisestä. Tämä hyvä uutinen ei kuitenkaan ratkaise akuuttia ongelmaa: mitä tänään tehtäisiin?

Hämeenlinnalaisella on edessään valtava mahdollisuuksien kirjo. Kaupungin rajat sulkevat syliinsä esimerkiksi Hauhon ja Lammin, joissa juhlia järjestetään. Koska itsenäisyyden rajat eivät tunnusta kaupunki- ja kuntarajoja, mikä estää lähtemästä vaikka Turkuun tai Kuopioon aistimaan outoja kieliä puhuvien juhlatapoja.

Jos itsenäisyys maistuu parhaalta hillittynä ja vakavana, tarjoaa Helsinki pitkän liudan perinteisiä tapahtumia. Tähtitorninmäen lipunnostoon alkaa ehkä olla jo kiire, mutta sankarihaudoilla käynti tai ylioppilaiden soihtukulkueen seuraaminen ei ole sidottu minuutteihin.

Suomessa itsenäisyyspäivä on sekä hyvässä että pahassa perinteiden raskauttama. Jos tänään vältytään suurilta onnettomuuksilta, voi jo näin aamusta olla varma, että illalla television pääuutislähetyksessä kuullaan sanat: itsenäisyyttä on juhlittu ympäri maata perinteisin menoin.

Joskus käy kateeksi maita, joiden itsenäisyyspäivä osuu kesään tai jotka sijaitsevat tropiikissa. Jo vaihtelun vuoksi olisi mukava heittää tumma ulsteri nurkkaan, puhaltaa kynttilät sammuksiin ja juhlia itsenäisyyttä riehakkaasti karnevaalihengessä. Riemunkirjavissa kuoseissa, valossa ja lämmössä.

Tänä iltana täytynee kuitenkin käpertyä nojatuolin syövereihin hyvän kotimaisen kirjan kanssa, laittaa taustalle soimaan hyvää kotimaista musiikkia ja huokaista: hyvä itsenäisyyspäivä.

Huonojen katastrofielokuvien ystäville voi aina suositella teemailtaa Roland Emmerichin ohjaaman Independence Dayn (1996) seurassa. Sen nähtyään juhlapäivän perinteisyys ja tapahtumattomuus tuntuvat suurelta lahjalta.

Ursula Ryynänen

Päivän lehti

6.6.2020